Tässä artikkelissa perehdymme
1. tammikuuta:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, pääpiirteitä ja merkitystä nykyään.
1. tammikuuta:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli useilla eri aloilla ja se on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä linjoilla perehdymme sen moniin puoliin ja käsittelemme sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan että sen kehitystä ajan myötä. Epäilemättä
1. tammikuuta on edelleen jännittävän tutkimuksen ja keskustelun aihe, ja tässä artikkelissa yritämme valaista sen kohokohtia.
1. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen päivä. Vuodesta on jäljellä 364 päivää (karkausvuonna 365 päivää).
1. tammikuuta vietetään laajalti uudenvuodenpäivää. Suomessa 1. tammikuuta on virallinen vapaapäivä.[1] Suomalaisen kalenterin mukaan kenelläkään ei ole virallista nimipäivää 1. tammikuuta.
Nimipäivät
Tapahtumia
- 153 eaa. – Rooman valtakunnan konsulit aloittivat ensimmäistä kertaa vuoden toimikautensa.
- 45 eaa. – Juliaaninen kalenteri astui Julius Caesarin päätöksellä voimaan.
- 404 – Roomassa toimitettiin viimeinen gladiaattoritaistelu.
- 532 – Konstantinopolissa alkoi nikakapina.
- 1438 – Habsburgien Albert II kruunattiin Unkarin kuninkaaksi.
- 1502 – Rio de Janeiron perustamispaikka löydettiin, ja sille annettiin nimi ”Rio”, koska kyseistä lahtea (nykyinen Guanabaranlahti) luultiin joen suuksi. Kaupunki perustettiin 1. maaliskuuta 1565.
- 1622 – Vuoden ensimmäiseksi päiväksi gregoriaanisen kalenterin mukaan päätettiin 1. tammikuuta.
- 1651 – Englannin kuningas Kaarle II kruunattiin myös Skotlannin kuninkaaksi.
- 1700 – Venäjä otti käyttöön juliaanisen kalenterin.
- 1707 – Juhana V:stä tuli Portugalin kuningas.
- 1738 – Bouvet’nsaari löydettiin.
- 1788 – The Times -aikakauslehden (aiemmin The Daily Universal Register) ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1801 – Iso-Britannia ja Irlanti yhdistyivät Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi.
- 1801 – Giuseppe Piazzi löysi Cereksen, ensimmäisenä löydetyn asteroidin. Aluksi sitä kuitenkin pidettiin planeettana.[2]
- 1804 – Jean-Jacques Dessalines julisti Haitin itsenäiseksi.
- 1808 – Yhdysvallat kielsi orjien tuomisen maahan.
- 1846 – Clara Schumann esitti ensimmäisen kerran miehensä Robert Schumannin säveltämän pianokonserton.
- 1863 – Abraham Lincoln laati lain orjien vapauttamiseksi.
- 1880 – Panaman kanavan rakentaminen alkoi.
- 1885 – Montgolfierin veljekset ylittivät kuumailmapallolla Englannin kanaalin.
- 1887 – Kuningatar Viktoriasta tuli Intian keisarinna.
- 1892 – Ellis Island alkoi ottaa vastaan Yhdysvaltoihin saapuneita siirtolaisia.
- 1893 – Japani otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
- 1899 – Espanjan valta Kuubassa loppui.
- 1899 – Suomessa tuli voimaan asetus taajaväkisistä yhdyskunnista.
- 1900 – Nigeriasta tuli Ison-Britannian protektoraatti (Pohjois-Nigerian protektoraatti ja Etelä-Nigerian protektoraatti).
- 1901 – Australia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 1904 – Sanomalehti Karjala alkoi ilmestyä.
- 1905 – Turun Sanomat alkoi ilmestyä.
- 1912 – Kiinasta tuli tasavalta.
- 1915 – Aspiriinia oli saatavilla ensimmäistä kertaa tablettina.
- 1916 – Varastoitua ja viilennettyä verta onnistuttiin siirtämään ensimmäistä kertaa onnistuneesti.
- 1920 – Kauniainen erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Espoon kunnasta.
- 1937 – Pispala lähialueineen siirrettiin Tampereen kaupunkiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta, joka samalla muuttui kauppalaksi.
- 1938 – Lapin lääni aloitti toimintansa.
- 1938 – Pohjois-Pirkkalan kauppala muuttui Nokiaksi.
- 1938 – Suomessa tuli voimaan asutuslaki, joka korvasi vuonna 1922 säädetyn "Lex Kallion".
- 1939 – Italialainen Nobel-palkittu ydinfyysikko Enrico Fermi siirtyi kotimaastaan maanpakoon Yhdysvaltoihin.
- 1946 – Helsingin suuri alueliitos.
- 1946 – Suomen setelinvaihdon "leikkauspäivä"
- 1947 – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
- 1950 – Lielahti siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin.
- 1956 – Suomen viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin valtioneuvoston päätöksellä.
- 1959 – Fidel Castro syöksi Kuubassa Fulgencio Batistan vallasta.
- 1960 – Kamerun itsenäistyi.
- 1960 – Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
- 1962 – Samoa itsenäistyi.
- 1962 – Pieksämäki ja Varkaus muuttuivat kaupungeiksi.
- 1963 – Valkeakoski muuttui kaupungiksi.
- 1964 – Forssa muuttui kaupungiksi.
- 1965 – Vammala muuttui kaupungiksi.
- 1967 – Järvenpää muuttui kaupungiksi. Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin.
- 1967 – Suomessa otettiin käyttöön valtion varoista eduskuntapuolueille maksettava puoluetuki.
- 1969 – Lohja ja Loimaa muuttuivat kaupungeiksi.
- 1969 – Suomessa tuli voimaan puoluelaki ja oikeusministeriöön perustettiin puoluerekisteri.
- 1970 – Unix-järjestelmien käyttämän ajanlaskutavan (kellon) alkamisajankohta.
- 1970 – Kerava muuttui kaupungiksi.
- 1971 – Imatra ja Ylivieska muuttuivat kaupungeiksi.
- 1971 – Tyrvännön kunta liitettiin Hattulaan.
- 1971 – Yhdysvalloissa kiellettiin tupakan mainostaminen televisiossa.
- 1972 – Espoo, Kankaanpää ja Kauniainen muuttuivat kaupungeiksi. Helsingin maalaiskunta muuttui Vantaan kauppalaksi.
- 1973 – Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska liittyivät Euroopan talousyhteisön (EEC) jäseniksi.
- 1973 – Raution kunta liittyi Kalajoen kuntaan.
- 1973 – Riistaveden kunta liittyi Kuopioon.
- 1973 – Kemijärvi, Kuusankoski, Lieksa, Mänttä ja Äänekoski muuttuivat kaupungeiksi.
- 1973 – Postinumerot otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
- 1974 – Suomen ja Euroopan talousyhteisön välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
- 1974 – Nurmes, Raisio ja Vantaa muuttuivat kaupungeiksi.
- 1977 – Kajaanin maalaiskunta yhdistettiin Kajaanin kaupunkiin ja Karhulan kauppala Kotkan kaupunkiin. Suomeen syntyi 21 uutta kaupunkia kauppaloiden muuttuessa kaupungeiksi.
- 1979 – Yhdysvallat ja Kiina solmivat diplomaattiset suhteet.
- 1981 – Kreikka liittyi Euroopan unioniin.
- 1983 – ARPANET alkoi käyttää Internet-protokollaa: Internet syntyi.
- 1986 – Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan unioniin.
- 1986 – Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) täysjäseneksi oltuaan sen ulkojäsen vuodesta 1961.
- 1986 – Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muuttuivat kaupungeiksi.
- 1992 – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi.
- 1993 – Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
- 1993 – MTV3-televisiokanava aloitti lähetyksensä.
- 1993 – Suomen kansallisuustunnukseksi moottoriajoneuvoissa ja postiliikenteessä vaihtui SF:n tilalle FIN.
- 1993 – Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi ja Somero muuttuivat kaupungeiksi.
- 1995 – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin ja erosivat Euroopan vapaakauppajärjestöstä EFTA:sta.
- 1995 – Maailman kauppajärjestö (WTO) aloitti toimintansa; se korvasi tulli- ja kauppajärjestö GATT:in.
- 1997 – Paimio muuttui kaupungiksi.
- 1997 – Porvoon maalaiskunta ja silloinen Porvoon kaupunki yhdistyivät nykyiseksi Porvoon kaupungiksi.
- 1999 – Eurosta (€) tuli yhdentoista Euroopan unionin maan tilivaluutta.
- 2000 – Sveitsin perustuslaki tuli voimaan.
- 2000 – Kuusamo muuttui kaupungiksi.
- 2001 – Kauhajoki muuttui kaupungiksi.
- 2002 – Kalajoki muuttui kaupungiksi.
- 2002 – Eurosta tuli kahdentoista maan virallinen valuutta käytännössä, kun eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön.
- 2005 – Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan.
- 2005 – Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät Seinäjoen kaupungiksi.
- 2005 – Kuopio ja Vehmersalmi yhdistyivät Kuopion kaupungiksi.
- 2006 – Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät Rovaniemen kaupungiksi.
- 2007 – Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin, joka laajeni 27 maan laajuiseksi.
- 2007 – Suomessa toteutui 14 kuntaliitosta. Kuntien määrä väheni viidellätoista.
- 2007 – Slovenia liittyi euroalueeseen.
- 2007 – Ban Ki-moon aloitti kautensa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä.
- 2007 – Kalasataman metroasema avattiin Helsingissä.
- 2007 – Adam Airin lento 574 Surabayasta Manadosta katosi Makassarinsalmeen. Lennolla oli 96 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä.
- 2008 – Leivonmäen kunta liittyi Joutsan kuntaan.
- 2008 – Kypros ja Malta liittyivät euroalueeseen.
- 2008 – Televisiokanava YLE Extra lakkautettiin. Tilalle tuli YLE TV1+.
- 2009 – Slovakia liittyi euroalueeseen.
- 2009 – Suomen kuntien määrä väheni 67:llä, kun yhteensä ennätykselliset 32 kuntaliitosta toteutui. Suurimmat kuntaliitokset olivat Salon ja Kouvolan seuduilla.
- 2010 – Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin.
- 2011 – Viro liittyi euroalueeseen.
- 2011 – Karttula liittyi Kuopioon.
- 2013 – Nilsiä liittyi Kuopioon.
- 2014 – Latvia liittyi euroalueeseen.
- 2015 – Liettua liittyi euroalueeseen
- 2015 – Maaninka liittyi Kuopioon.
- 2016 – Jalasjärvi liittyi Kurikkaan, Nastola Lahteen, Hämeenkoski Hollolaan ja Köyliö Säkylään.
- 2017 – Luvia liittyi Eurajokeen ja Juankoski Kuopioon.
- 2017 – Yökerhoammuskelussa kuoli 39 ihmistä Turkin Istanbulissa. [3]
- 2018 – Kangasala muuttui kaupungiksi.
- 2018 – Suomen alkoholilaki uudistui: muun muassa enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat tulivat ruokakauppoihin ja anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat.[4]
- 2018 – Etera ja Ilmarinen yhdistyivät.[5]
- 2018 – Vuosi 2018 oli Topeliuksen juhlavuosi[6] ja sisällissodan muistovuosi 2018.[7]
- 2020 – Valtimo liittyi Nurmekseen.
- 2021 – Honkajoki liittyi Kankaanpäähän.
- 2023 – Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.
Syntyneitä
- 1431 – Aleksanteri VI, paavi (k. 1503)
- 1449 – Lorenzo de' Medici, firenzeläinen valtiomies (k. 1492)
- 1467 – Sigismund I, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas vuosina 1506–1548 (k. 1548)
- 1484 – Ulrich Zwingli, sveitsiläinen protestanttijohtaja (k. 1531)
- 1618 – Bartolomé Esteban Murillo, espanjalainen taidemaalari (k. 1682)
- 1798 – Utagawa Kuniyoshi, japanilainen taidemaalari (k. 1861)
- 1814 – Hong Xiuquan, kiinalainen kapinallinen (k. 1864)
- 1823 – Sándor Petőfi, unkarilainen runoilija ja kapinallinen (k. 1849)
- 1852 – Eugène Anatole Demarcay, ranskalainen kemisti (europiumin löytäjä) (k. 1904)
- 1853 – Karl von Einem, saksalainen kenraali (k. 1934)
- 1854 – James George Frazer, skotlantilainen antropologi (selvitti ihmisen käyttäytymisevoluution) (k. 1941)
- 1859 – Michael Joseph Owens, yhdysvaltalainen lasintekijä (keksi ensimmäisen automaattisen lasipullontekokoneen) (k. 1923)
- 1863 – Pierre de Frédy (”Pierre de Coubertin”), ranskalainen historioitsija ja kasvatustieteilijä (nykyaikaisten olympialaisten alullepanija) (k. 1937)
- 1864 – Alfred Stieglitz, yhdysvaltalainen valokuvaaja (k. 1946)
- 1879 – Edward Morgan Forster, englantilainen kirjailija (k. 1970)
- 1879 – William Fox, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (k. 1952)
- 1881 – Vajiravudh, Thaimaan kuningas 1910–1925 (k. 1925)
- 1887 – Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali (k. 1945)
- 1892 – Manuel Roxas, Filippiinien presidentti 1946–1948 (k. 1948)
- 1894 – Satyendra Bose, intialainen matemaatikko ja fyysikko (k. 1974)
- 1895 – J. Edgar Hoover, yhdysvaltalainen virkamies (FBI:n johtaja) (k. 1972)
- 1898 – Viktor Ullmann, saksalainen säveltäjä (k. 1944)
- 1900 – Francisco de Asis Javier Cugat Mingall de Bru y Deulofeo (”Xavier Cugat”), espanjalainen muusikko (k. 1990)
- 1909 – Dana Andrews, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1992)
- 1909 – Barry Goldwater, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1998)
- 1912 – Kim Philby, brittiläinen vakoilija (k. 1988)
- 1919 – Jerome David Salinger (”J.D. Salinger”), yhdysvaltalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa) (k. 2010)
- 1921 – Alain Mimoun, algerialainen juoksija (olympiavoittaja) (k. 2013)
- 1922 – Ensio Siilasvuo, suomalainen kenraali (k. 2003)
- 1922 – Thomas Rocco Barbella (”Rocky Graziano”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 1990)
- 1923 – Milt Jackson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1999)
- 1923 – Ousmane Sembène, senegalilainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (k. 2007)
- 1927 – Vernon Smith, vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
- 1929 – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
- 1930 – Frederick Wiseman, yhdysvaltalainen dokumentaristi
- 1933 – Joe Orton, englantilainen kirjailija (k. 1967)
- 1934 – Lakhdar Brahimi, algerialainen diplomaatti
- 1936 – Kalevi Lehtinen, suomalainen evankelista (k. 2011)
- 1937 – Lenita Airisto, suomalainen toimitusjohtaja ja Suomen Neito
- 1941 – Martin Evans, vuoden 2007 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen geneetikko
- 1941 – Wenzel Hagelstam, suomalainen antiikkikauppias
- 1942 – Martin Frost, yhdysvaltalainen poliitikko
- 1942 – Juha Pihkala, suomalainen piispa
- 1944 – Mir Zafarullah Khan Jamali, Pakistanin pääministeri (2002–2004)
- 1945 – Jacques Bernard Ickx (”Jacky Ickx”), belgialainen kilpa-autoilija
- 1947 – Risto Kuisma, suomalainen poliitikko
- 1952 – Mahamadou Issoufou, Nigerin presidentti 2011–2021
- 1956 – Christine Lagarde, ranskalainen poliitikko ja asianajaja
- 1957 – Esa Pulliainen, suomalainen kitaristi
- 1957 – Evángelos Venizélos, kreikkalainen poliitikko ja ministeri
- 1958 – Laura Jurkka, suomalainen näyttelijä
- 1958 – Henriette Youanga, keskiafrikkalainen jousiampuja
- 1966 – Veli-Matti Kallio (”Veeti Kallio”), suomalainen laulaja
- 1966 – Mika Nieminen, suomalainen jääkiekkoilija
- 1967 – Janne Sankelo, suomalainen poliitikko
- 1968 – Davor Šuker, kroatialainen jalkapalloilija
- 1969 – Verne Troyer, yhdysvaltalainen lyhytkasvuinen näyttelijä (k. 2018)
- 1971 – Robert Holík (”Bobby Holík”), tšekkiläinen jääkiekkoilija
- 1972 – Alejandro Montecchia, argentiinalainen koripalloilija ja olympiavoittaja
- 1981 – Zsolt Baumgartner, ensimmäinen unkarilainen Formula 1 -kuljettaja
- 1982 – David Nalbandian, argentiinalainen tennispelaaja
- 1983 – Daniel Jarque, espanjalainen jalkapalloilija
- 1984 – José Paolo Guerrero, perulainen jalkapalloilija
- 1986 – Lee Sung-min (”Sungmin”), eteläkorealainen muusikko (”Super Junior”)
- 1987 – Ben Alnwick, englantilainen jalkapalloilija
- 1987 – Salamtou Hassane, nigeriläinen yleisurheilija
- 1988 – Janne Ryynänen, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä
- 1990 – Joonas Pylsy, suomalainen salibandyn pelaaja
- 1994 – Matias Linkoaho, suomalainen pikajuoksija
- 1994 – Christian Nassif, keskiafrikkalainen uimari
- 1996 – Joni Tuulola, suomalainen jääkiekkoilija
- 1999 – Urho Vaakanainen, suomalainen jääkiekkoilija
- 2002 – Tusse, kongolais-ruotsalainen laulaja
Kuolleita
- 898 – Eudes, (Pariisin kreivi Odo), frankkien kuningas (s. n. 860)
- 1559 – Kristian III, Tanskan ja Norjan kuningas (s. 1503)
- 1748 – Johann Bernoulli, sveitsiläinen matemaatikko (s. 1667)
- 1782 – Johann Christian Bach, saksalainen säveltäjä (s. 1735)
- 1800 – Louis-Jean-Marie Daubenton, ranskalainen naturalisti (s. 1716)
- 1817 – Martin Klaproth, saksalainen kemisti (s. 1743)
- 1894 – Heinrich Hertz, saksalainen fyysikko (s. 1857)
- 1953 – Hiram King Williams (”Hank Williams”), yhdysvaltalainen kantrilaulaja (s. 1923)
- 1972 – Maurice Chevalier, ranskalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1888)
- 1975 – Kalle Anttila, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1887)
- 1976 – Yrjö Kallinen, suomalainen osuustoimintamies, poliitikko ja ministeri (s. 1886)
- 1978 – Alma Raatikainen, suomalainen kirjailija (s. 1916)
- 1992 – Grace Hopper, yhdysvaltalainen ohjelmoija (Cobol-ohjelmointikielen ”äiti”) (s. 1906)
- 1994 – Cesar Romero, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1907)
- 1995 – Wigner Pál Jenő (”Eugene Wigner”), vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilaissyntyinen fyysikko (s. 1902)
- 1997 – Townes Van Zandt, yhdysvaltalainen kantrimuusikko (s. 1944)
- 2001 – Kirsti Lagerspetz, suomalainen psykologian professori (s. 1932)
- 2004 – Mikko Juva, suomalainen arkkipiispa (s. 1918)
- 2009 – Aarne Arvonen, kuollessaan Suomen vanhin henkilö (s. 1897)
- 2015 – Ulrich Beck, saksalainen sosiologi (s. 1944)
- 2017 – Derek Parfit, englantilainen filosofi (s. 1942)
- 2018 – Pertti Kaijanlaakso, suomalainen nyrkkeilijä (s. 1949)
- 2018 – Jon Steuer, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1984)
- 2019 – Juri Artsutanov, venäläinen insinööri (s. 1929)
- 2020 – Jaap Schröder, alankomaalainen viulisti, kapellimestari ja pedagogi (s. 1925)
- 2021 – Matti Piipponen, suomalainen oopperalaulaja ja professori (s. 1937)
- 2022 – Otto Wahlgren, suomalainen tekniikantutkija ja professori (s. 1927)
- 2023 – Kadri Mälk, virolainen kuvataiteilija ja korumuotoilija (s. 1958)
- 2023 – Lise Nørgaard, tanskalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1917)
- 2024 – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal) (s. 1934)
Juhlapäiviä
Lähteet
Aiheesta muualla
Katso myös: kalenteri ~ 31. joulukuuta, 2. tammikuuta