_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Puopyöli

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Puopyöli:n jännittävään maailmaan. Aihe/henkilö/päivämäärä on herättänyt lukemattomien henkilöiden huomion historiansa aikana sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Tämän kirjoituksen kautta tutkimme sen eri puolia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja pohdimme sen vaikutusta eri alueilla. Epäilemättä Puopyöli on erittäin kiinnostava aihe, joka ansaitsee tutkimisen ja syvällisen ymmärtämisen.

Puopyöli (ruots. Boböle) on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee pitäjän eteläosassa Perniönjoen alajuoksun varrella.

Puopyölin naapurikylät ovat Leipyöli, Osala ja Pyhäjoki. Joen vastarannalla sijaitsee Kestrikki. Pieni kyläalue on lähinnä peltoa ja koillisosassa on metsää. Kylässä on nykyään yksi tila, joka sijaitsee pienellä kumpareella keskellä kyläaluetta.[1][2]

Puopyöli on syntynyt varhaiskeskiajalla. Historioitsija Maunu Knaapinen uskoo Puopyölin olleen Pyhäjoen kuninkaankartanon alkuperäinen paikka, sillä Boböle-nimiset tilat ovat olleet ruotsinkielisen uudisasutuksen hallintokeskuksia jo 1100-luvulla. Puopyölistä tuli säteri 1600-luvulla, jonka omistus vaihtui aatelissuvulta toiselle. Kylässä on sijainnut pieni jokisatama säterin perustamisen aikoihin. Puopyöli on ollut muun muassa Juhana-herttuan ja Frille- ja Horn-sukujen omistuksessa.[1]

Lähteet

  1. a b Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 134. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 2.12.2019.