Nykymaailmassa Avoin kaupunki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Syntymisestään lähtien Avoin kaupunki on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja perusteellisia tutkimuksia. Avoin kaupunki:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväiseen elämään ja sen vaikutukseen yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Avoin kaupunki:n vaikutuksia nykyään, analysoimme sen vaikutuksia ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen sen merkityksestä nykymaailmassa.
Avoin kaupunki tarkoittaa sodankäyntiin liittyvänä käsitteenä, että kaupunkia hallinnoivan maan viranomaiset ilmoittavat, ettei kaupunkia tulla puolustamaan, kun se on jäämässä vihollisen haltuun. Tällöin vastapuolen tulisi kunnioittaa tätä ilmoitusta eikä kohdistaa kaupunkiin sotatoimia. Tällä pyritään suojelemaan kaupungin asukkaita ja rakennuskantaa sodan tuhoilta.
Rooma 14. elokuuta 1943, julistajana italialaiset joukot, kun liittoutuneet lopettivat kaupungin pommittamisen. Kun liittoutuneiden joukot saapuivat kaupunkiin, perääntyvät saksalaiset julistivat myös Firenzen ja Chietin ”avoimiksi kaupungeiksi”.
Ateena: saksalaiset julistivat kaupungin avoimeksi 13. lokakuuta 1944.
Hyökkäävät joukot eivät aina kunnioita julistusta. Puolustavat joukot voivat käyttää sitä poliittisena vetona.
↑The Telegraph (Sanomalehtileike vuodelta 1944) news.google.com. Viitattu 4.6.2014. (englanniksi)
↑Murphy, Paul I. and Arlington, R. Rene. (1983) La Popessa: The Controversial Biography of Sister Pasqualina, the Most Powerful Woman in Vatican History. New York: Warner Books Inc. ISBN 0-446-51258-3, p. 210