_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Bergö (Hiittinen)

Tänään puhumme Bergö (Hiittinen):stä, aiheesta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Bergö (Hiittinen) on ongelma, joka vaikuttaa kaikenikäisiin, sukupuolisiin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluviin ihmisiin, koska sillä on merkitystä jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Bergö (Hiittinen):een, analysoimalla sen mahdollisia seurauksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Jotta voimme tarjota kokonaisvaltaisen näkemyksen Bergö (Hiittinen):stä, perehdymme sen alkuperään, kehitykseen ja sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Liity tälle matkalle ymmärtääksesi paremmin Bergö (Hiittinen):tä ja sen vaikutusta maailmaamme!

Bergö on useasta saaresta muodostuva kylä Hiittisissä, nykyisessä Kemiönsaaren kunnassa.

Bergö sijaitsee Hiittisten pohjoisrajalla. Kylän suurimmat saaret ovat Gyltholmen, Långholmen, Stora Bergön ja Bockholmen. Näistä ainoastaan Stora Bergön on ympärivuotisesti asuttu. Lisäksi kylässä on lukuisia pienempiä saaria. Monet saarista on kesämökkikäytössä.

Bergön varhaisista vaiheista ei ole tietoa. Kylä on muodostunut Bergön yksinäistilan maista, joka on ainakin 1800-luvusta lähtien sijainnut Gyltholmenilla. Yksinäistilasta jaettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kolme uutta tilaa. Stora Bergön myytiin Granit-yhtiölle ja Bockholmen Taalintehtaan Osuuskaupalle. Stora Bergönillä toimi vuosina 1890–1941 kivilouhimo ja enimmillään saarella asui sata työmiestä perheineen. Saarella toimi hetken aikaa jopa kauppa, leipomo ja yksityinen alakansakoulu. Bockholmenille syntyi työväenasutusta, joka kulki Stora Bergönille ja Taalintehtaalle.

Stora Bergönin kivilouhimo lopetti toimintansa jatkosodan alussa. Saari evakoitiin ja tilalle tuotiin sotilaita, eivätkä kaikki asukkaat palanneet sodan jälkeen. 1960-luvusta lähtien Granit alkoi myydä saarta pois kesätontteina. Sittemmin vakituinen asutus on hävinnyt kylän saarilta.

Lähteet

  1. ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 31.5.2020.
  2. ↑ Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 106) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.5.2020.
  3. ↑ a b Turunmaa yhteinen kulttuuriympäristömme Lounaistiedon karttapalvelu. Viitattu 31.5.2020.

Aiheesta muualla

  • Marja-Liisa Romppainen: Pukinsaaren tarina: Tulemme saaresta. Bockholmens byalag, 2012. ISBN 978-952-93-0660-2.
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot