_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Cachaça

Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti Cachaça:tä ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Cachaça on viime vuosina herättänyt suurta mielenkiintoa ja sen merkitys on näkynyt lukuisissa tutkimuksissa ja tutkimuksissa. Cachaça:llä on perustavanlaatuinen rooli, jota emme voi sivuuttaa sen sosiaalisesta vaikutuksesta sen merkitykseen teknologian alalla. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, miten Cachaça on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen muokkaa ympäristöämme nykyään. Lisäksi tutkimme Cachaça:n eettisiä ja moraalisia seurauksia sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, jotka avautuvat, kun löydämme lisää tästä ilmiöstä.
Cachaçamerkkejä

Cachaça (port. ) on sokeriruokomehusta valmistettu tislattu alkoholijuoma, jota valmistetaan lähinnä Brasiliassa. Sen alkoholiprosentti on 38–54.

Cachaçaa tuotettiin Brasiliassa vuonna 2007 noin 1,5 miljardia litraa, josta ainoastaan 1 % päätyi vientiin. Cachaçamerkkejä on Brasiliassa yli 4 000 ja valmistajia noin 30 000. Tunnetuimmat merkit ovat Pitú ja 51. Teollista cachaçaa valmistetaan lähinnä São Paulossa ja Cearássa.

Cachaçan valmistus levisi Brasiliaan orjuuden myötä 1600-luvulla, ja se nousi myöhemmin kaikkien kansanryhmien suosioon. Cachaçaa nautitaan Brasiliassa etenkin cachaçaria-kuppiloissa. Tunnetuin cachaçapohjainen drinkki on caipirinha, jossa on lisäksi limettiä ja sokeria.

Cachaçaa valmistetaan kesä-heinäkuussa kerättävästä sokeriruokosadosta. Siihen käytetään vain sokeriruokomehua, ei melassia kuten rommin valmistukseen. Sokeriruokomehuun lisätään usein maissijauhoa, viljan alkiota tai riisiä, ja sen annetaan käydä 18 tunnista kolmeen päivään. Mehuun voidaan käymisen aikana lisätä hedelmiä. Cachaça tislataan perinteisesti pannutislauksella tai teollisesti kolonnitislauksella. Suurinta osaa juomaeristä ei vanhenneta tynnyreissä, mutta joitain parhaita vientiin meneviä merkkejä vanhennetaan vähintään vuoden ajan.

Lähteet

  1. a b c d Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus, s. 76–79. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
  2. Kelly E. Carter: Cachaça: It's the essence of Brazil in a bottle 16.2.2007. USA Today. Viitattu 23.5.2013.

Aiheesta muualla