Tässä artikkelissa tutkimme Dan Andersson:n jännittävää maailmaa ja kaikkia siihen liittyviä puolia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Dan Andersson on aihe, joka ansaitsee yksityiskohtaista ja harkittua huomiota. Näillä linjoilla analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä sekä sitä ympäröiviä kiistoja ja keskusteluja. Sukeltamme kriittisesti ja objektiivisesti Dan Andersson:een ymmärtääksemme sen tärkeyden ja tämän päivän haasteet. Tämä artikkeli tarjoaa epäilemättä kattavan yleiskatsauksen Dan Andersson:stä ja antaa lukijalle paremman ymmärryksen ja arvostuksen tätä aihetta kohtaan.
Andersson varttui köyhissä oloissa Skattelösbergin kylässä Taalainmaalla, jossa hänen isänsä Adolf Andersson toimi kansakoulunopettajana. Myös äiti Augusta Scherp oli aiemmin toiminut opettajana. Skattelösberg sijaitsee Taalainmaan Finnmarkenissa eli suomalaismailla, joita metsäsuomalaiset aikoinaan asuttivat. Dan Anderssonin suvussa metsäsuomalaisia oli isän puolella, äiti oli vallonisukua. Nuorena Andersson teki sekalaisia töitä muun muassa metsätyömiehenä ja opettajana.
Vuosina 1914–1915 Andersson opiskeli Brunnsvikin kansankorkeakoulussa ja julkaisi vuonna 1914 ensimmäisen teoksensa. Hänen teostensa aiheena oli yleensä työväestön kurjat olot, mutta runoudessaan hän laajensi aihepiiriään myös yli työläiskirjallisuuden lajityypin rajojen. Vuosina 1917–1918 hän työskenteli toimittajana göteborgilaisessaNy tid -lehdessä ja käänsi ruotsiksi Charles Baudelairen ja Rudyard Kiplingin tekstejä. Vuonna 1918 hän avioitui kansakoulunopettajatar Olga Turessonin kanssa, jonka veli trubaduuri Gunnar Turesson myöhemmin lauloi ja sävelsi hänen runojaan.
Anderssonin ura katkesi tapaturmaisesti, kun hänen hotellihuoneensa Tukholmassa oli myrkytetty syaanivedyllä tuholaisten takia eikä häntä varoitettu siitä riittävästi. Tytär Monika syntyi puoli vuotta isänsä kuoleman jälkeen.
Tutkimusta
Dan Andersson -tutkijoihin kuuluu muiden muassa suomalainen kirjailija Gösta Ågren. Hän on julkaissut vuonna 1971 Dan Anderssonia käsittelevän väitöskirjan Kärlek som i allting bor sekä toimittanut tämän teoksia.
Suomennoksia
Varhaisimpia kirjallisessa muodossa julkaistuja Dan Anderssonin runojen suomennoksia lienee Uuno Kailaan runokokoelmaan Uni ja kuolema (1931) sisältyvä ”Eräs vanhus” (”En gamling”). Vuonna 1948 Anderssonin runoista ilmestyi Otto Varhian toimittamana suomennosvalikoima Miilunvartijan lauluja ja muita runoja. Siihen sisältyy myös Kailaan suomennos, mutta muiden runojen suomentajista ei ole tietoa. Valikoimasta ilmestyi uusi painos,vuonna 1981 mutta suomennosten kieltä on kuitenkin pidetty vanhentuneena. Joitakin suomennoksia sisältyy myös antologioihin. Näitä ovat yksi runosuomennos Aale Tynnin toimittamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta (1974) ja neljä runosuomennosta Pertti Niemisen antologiassa Kuu kultainen terälehti (2008).
Runoilijana
Sävellyksiä
Dan Andersson muistetaan ennen kaikkea runoilijana. Anderssonin tunnettuja runoja ovat muun muassa ”Omkring tiggarn från Luossa” (”Luossan kerjäläinen”), ”Julvisa i Finnmarken” (”Joululaulu Finnmarkenissa”), ”Avskedssång till finnmarkskalden Broder Joachim” (”Veli Joachim”), ”Till min längtan” (”Kaipuulleni”) ja ”En spelmans jordafärd”. Monia hänen runoistaan on sävelletty lauluiksi, ja hän sävelsi runojaan myös itse. Anderssonin omia sävellyksiä ovat muun muassa ”Broder Joachim”, ”Till min syster”, ”En spelmans jordafärd”, ”Per Ols Per Erik” ja ”Jungman Jansson”.
↑Ågren, Gösta: Kärlek som i allting bor: Dan Anderssons liv och diktning 1916–1920. Stockholm: Zindermans, 1971.
↑Kailas, Uuno: Uni ja kuolema. Porvoo: WSOY, 1931.
↑ abAndersson, Dan: Miilunvartijan lauluja ja muita runoja. Toimittanut ja elämäkerrallisella johdannolla varustanut Otto Varhia. Porvoo: WSOY, 1948.
↑Helminen, Kaija: Dan Anderssonin Spelman ja kolme suomennosta. TAIte, 2001, nro 2, s. 24–27.
↑Lehtinen, Jyrki: Dan Andersson -käännöksistä. TAIte, 2001, nro 3, s. 26–27.
↑Andersson, Dan: ”Kevään tuntu ("Vårkänning")”, Tuhat laulujen vuotta: Valikoima länsimaista lyriikkaa. Toimittanut ja suomentanut Aale Tynni. Porvoo: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06216-2.
↑Andersson, Dan: ”=Minulla on rohkeutta ("Jag har mod..."), Nuori isä puhuu ("En ung fader talar"), Hanhet muuttavat ("Gässen Flytta"), Tie ("En väg...")”, Kuu kultainen terälehti: Runosuomennoksia, s. 27, 42, 122–123. Suomentanut Pertti Nieminen. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23007-6.