_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Georg Wallgren

Nykyään Georg Wallgren on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Yhä useammat ihmiset etsivät tietoa Georg Wallgren:stä ja haluavat tietää lisää sen vaikutuksista, eduista ja mahdollisista haasteista. Georg Wallgren on ollut vuosien ajan keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla, eikä sen merkitys jää huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Georg Wallgren:een, analysoimalla sen vaikutuksia tänään ja sen ennustetta tulevaisuudessa. Ei ole väliä missä kontekstissa Georg Wallgren esitetään, koska sen vaikutus ylittää rajat ja kiinnostavat alueet. Liity kanssamme tälle kiertueelle Georg Wallgren:n kiehtovassa maailmassa!
Georg Wallgren

Georg Wallgren (29. tammikuuta 1814 Lapinjärvi8. joulukuuta 1889 Porvoo) oli suomalainen lääkäri ja valtiopäivämies.

Wallgrenin vanhemmat olivat kappalainen Yrjö Kustaa Wallgren ja Maria Helena Ursin ja puolisot vuodesta 1845 oopperataiteilija Johanna Charlotta Reithmeyer (k. 1853) ja vuodesta 1854 Emilia Karolina Ottelin, piispa Carl Gustaf Ottelinin tytär (k. 1905). Wallgren tuli ylioppilaaksi 1832 ja valmistui filosofian maisteriksi 1836 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1845. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi 1847 ja sai professorin arvonimen 1868. Hän toimi Porvoon kaupunginlääkärinä 1846-1879 ja Loviisan piirilääkärinä vuodesta 1879. Helsingissä hän toimi piirilääkärinä 1882–1887. Porvarissäädyssä Wallgren oli Porvoon edustaja valtiopäivillä 1872, 1877–1878 ja 1882. Hän oli puheenjohtaja 1877–1878 valtiopäivien loppupuolen ajan.

Kuvanveistäjä Ville Vallgren ja professori Axel Wallgren olivat hänen poikiaan.

Lähteet

  1. a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, V osa: Saari–Ö, s. 544. Porvoo: WSOY, 1934.
  2. a b Otavan Iso tietosanakirja osa 9, s. 834.
  3. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 351–353. Helsinki: Otava, 1921.
  4. Laatikainen, Emma: Ville Vallgrenin Museo. Museon suunnitteluun vaikuttaneet tekijät ja museolle annetut merkitykset 1920-luvulla, s. 2–3. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Taidehistoria, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.12.2018).