_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Grillikioski

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Grillikioski, joka on erittäin tärkeä nykyään. Grillikioski on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Kautta historian Grillikioski on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt syviä pohdiskeluja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Tässä mielessä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Grillikioski:een liittyviä eri näkökohtia, ottaa huomioon sen vaikutukset ja seuraukset sekä mahdolliset ratkaisut, joita sen läsnäolon seurauksena voi syntyä. Siksi tämän artikkelin päätavoitteena on tarjota laaja ja päivitetty näkemys Grillikioski:stä, jotta voidaan edistää kriittistä ja rakentavaa pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Helsinkiläinen tyyppikioski grillinä Malmin kaupunginosassa.

Grillikioski (puhek. grilli, nakkikioski, snagari ja snägäri) on kioski, jossa myydään valmistettua pikaruokaa. Grillikioskeja sijaitsee usein kaupunkien, kaupunginosien ja kuntien keskustoissa sekä paikoin maanteiden varsilla. Ne ovat useimmiten yksityisomisteisia, omalla konseptillaan ja nimellään toimivia, vastakohtana hampurilaisravintoloissa ja pizzerioissa yleisemmälle ravintolaketju- tai franchising-toiminnalle.

Kioskimyyntiä on edeltänyt kärryistä tapahtuva myynti. Perinteisen kioskin juridisessa määrittelyssä keskeistä on aiemmin ollut luukusta tapahtuva myynti. Suomessa nakkikioskit alkoivat kehittyä 1930-luvulla.

Tavanomaisia grillikioskeissa myytäviä tuotteita ovat hampurilaiset, lihapiirakat, nakkisämpylät, grillimakkarat, porilaiset ja erilaiset ruoka-annokset, kuten makkaraperunat tai lihapullat muusilla lisukkeineen. Grillikioskeilla on myös usein omia erikoisuuksiaan ja nimikkoannoksia, kuten paikkakunnan tai esimerkiksi sijaintiin liittyvän teeman mukaan nimettyjä tuotteita tai muita paikallisesti suosittuja annosvaihtoehtoja. Näihin kuuluvat muun muassa lihamuki Lahdessa, vety ja atomi Lappeenrannassa ja hotsi Hämeenlinnassa.

Helsingissä katukuvaan sijoitettujen grillikioskien ulkonäkö on tarkkaan säädetty , käytössä on tyyppikioskeja eri aikakausilta. Uusinta mallia edustaa kioskimalli, joka muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kuutiosta joista yksi on lasinen ja toinen verhoiltu kiiltävällä teräslevyllä. Edelliset kioskit olivat kuutionmuotoisia lujitemuovikoppeja ja niitä vanhemmat lasi-ikkunoin varustettuja kojuja.

Harri Ahola valokuvasi Helsingin nakkikioskeja 1970-luvulla Taideteollisen korkeakoulun opiskeluprojektissaan.

Kuvagalleria

Lähteet

  • Heikkinen, Seppo: Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa yle.fi. 19.3.2015, 21.5.2019. Yle. Viitattu 21.2.2021.
  • Hänninen, Pekka: Nakkitehtuuria. (nakkikioskien arkkitehtuuri) Arkkitehti, 2005, 102. vsk, nro 1, s. 76-77.
  • Liukkonen, Johanna: 90-vuotias grilliyrittäjä: Ikä on vain numero. Apu, 20.3.2017. Artikkelin verkkoversio.
  • Mäkinen, Anne: Kioski, kipari, kiska, snagari : Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2003. ISBN 952-473-045-6.
  • Uljas, Raija: Yökulkijan ystävä voi pettää. (Nakkikioskit ja niissä myytävän pikaruoan laatu) Kuluttaja, 2000, 34. vsk, nro 1, s. 18-19.

Viitteet

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot