Nykyään H’erson on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille eri puolilla maailmaa. H’erson:n vaikutus elämäämme on kiistaton, niin henkilökohtaisella, sosiaalisella, taloudellisella kuin poliittisella tasolla. Ilmestymisestään lähtien H’erson on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena, kun he pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmista H’erson-ilmiötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan valottaaksemme tätä laajasti keskusteltua aihetta.
H’erson (ukr.Херсо́н, H’erson; ven.Херсо́н, Herson) on runsaan 283 000 asukkaan (2021) kaupunki Ukrainan eteläosassa. Se on Hersonin alueen ja saman nimisen piirin hallinnollinen keskus, ja alueellisesti merkittävä satama. Kaupunki sijaitsee Dneprjoen rannalla noin 15 kilometriä sisämaahan Mustaltamereltä.
Kaupunki perustettiin aiemman venäläisen linnoituksen paikalle vuonna 1778, ja nimettiin Sevastopolin läheisyydessä sijaitsevan Khersonesoksen muinaisen asuinpaikan mukaan. H’ersonista tuli perustamisestaan lähtien merkittävä laivanrakentamisen keskus ja satama, josta vietiin erityisesti viljaa ja puutavaraa Eurooppaan. H’ersonista tuli entistäkin merkittävämpi vientisatama, kun Dnepr- ja Bugjokien välistä suistoa syvennettiin 1900-luvun alussa ja aiempaa suuremmat rahtialukset pääsivät satamaan.
Ukrainan itsenäisyyssodan (1917–21) aikana kaupunkia hallitsivat vuoroin ukrainalaiset, punaiset, ranskalaiset, puolalaiset ja valkoiset joukot. H’erson kärsi merkittäviä vahinkoja toisen maailmansodan aikana. Heinäkuusta 2020 lähtien kaupunki on ollut osa tuolloin perustettua Hersonin piiriä.
Venäläiset valtasivat H’ersonin 3. maaliskuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukraina valtasi kaupungin takaisin 11. marraskuuta.
Hallinto ja alueellinen jako
Suvorovin kaupunkipiiri nimettiin 2023 uudelleen Ukrainan venäläistämistoimien vastaisen lain mukaisesti Keskuspiiriksi (ukr.Центральний район, Tsentralnyi Raion) Kaksi muuta kaupunkialuetta ovat Dnipron (ukr.Дніпровський район) ja Korabelnyin (ukr.Корабельний район) piirit.
Talous ja kulttuuri
H’erson on edelleen merkittävä Mustanmeren sekä Dneprjoen vientisatama. Kaupungissa on laivanrakennusteollisuutta, puuvillatekstiilitehdas ja merkittäviä telakoita. H’ersonissa sijaitsee neljä yliopistoa, useita muita ammatillisia oppilaitoksia ja tieteellisiä tutkimuskeskuksia.
Liikenneyhteydet
H’erson on osa Ukrainan rautatieverkkoa, ja kaupungin asemalta on päivittäinen junayhteys Ukrainan suurimpiin kaupunkeihin. Hersonin alueella sijaitsee myös H’ersonin kansainvälinen lentoasema.
Kuvagalleria
H’erson sijaitsee Dneprin alajuoksulla, lähellä joen suuta.
H’erson on satamakaupunki.
Väestö
Toisen maailmansodan jälkeen H’erson rakennettiin uudelleen. Samalla väestö ukrainalaistui ja kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Vuonna 2001 väestöstä etnisesti ukrainalaisia oli 76,5 prosenttia ja venäläisiä 19,9 prosenttia. Ukrainalaisista 28,2 prosenttia puhui venäjää äidinkielenään.
↑Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya (toimittajat): H’erson (Херсон) (pdf) (ISBN 978-952-5446-51) Venäjän federaation paikannimiä – oikeinkirjoitus- ja painotusopas, s. 335. 2010 (verkkojulkaisu; alkuteos 2006). kotus.fi. Viitattu 4.12.2022. (suomeksi)
↑Je. L. Makarevitš (toim.): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
↑Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
↑Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). H’erson löytyy julkaisun sivulta 34/41 otsikon Hersonskaja gubernija alaisuudesta) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)