_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Hans Spemann

Nykymaailmassa Hans Spemann on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä henkilön tarina, syvällisen aiheen analyysi, tärkeän päivämäärän muistopäivä tai jokin muu, Hans Spemann on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Hans Spemann:n merkitys on ylittänyt rajat ja kulttuuriset esteet, ja siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hans Spemann:tä ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä ja merkitystä eri yhteyksissä.
Hans Spemann
Henkilötiedot
Syntynyt1869
Stuttgart, Saksa
Kuollut1941
Freiburg im Breisgau, Saksa
Koulutus ja ura
Tutkimusalue alkionkehitys
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1935)

Hans Spemann (1869-1941) oli saksalainen biologian professori, joka sai vuonna 1935 Nobelin lääketieteen palkinnon alkionkehitykseen liittyvästä tutkimuksesta.

Spemann syntyi Stuttgartissa vuonna 1869. Hänen isänsä oli kustantaja, ja ennen yliopistoon menoa myös Hans Spemann työskenteli muutamia vuosia kustannusalalla ja suoritti varusmiespalveluksen. Hän opiskeli Heidelbergin, Münchenin ja Würzburgin yliopistoissa ja suoritti tutkinnon lääketieteessä, eläintieteessä ja kasviopissa. Hän työskenteli Würzburgin yliopistossa eläintieteen laitoksella vuoteen 1908 asti. Silloin hänestä tuli eläintieteen ja anatomian professori Rostockin yliopistoon. 1914 hän siirtyi Berliiniin ja 1919 Freiburgin yliopistoon Freiburg im Breisgaussa, missä hän jatkoi eläkeikäänsä, vuoteen 1937 saakka.

Spemann teki kokeellista tutkimusta sammakkoeläinten alkioilla ja kehittyi taitavaksi mikrokirurgiksi. Siirtämällä soluja alkion osasta toiseen hän totesi, että varhaisessa vaiheessa solujen kehityssuunta ei ollut määrätty: jos ihosoluja siirrettiin hermosolujen joukkoon, niistä tuli hermosoluja. Hän osoitti vuonna 1924 että alkiossa on tietty osa, jonka solut ohjaavat alkion muiden solujen järjestäytymistä alkionkehityksen aikana.

Lähteet

  1. ↑ The Nobel Prize in Physiology or Medicine 1935 Nobelprize.org. Viitattu 15.8.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Biography (From Nobel Lectures, Physiology or Medicine 1922-1941, Elsevier Publishing Company, Amsterdam, 1965) Nobelprize.org. Viitattu 16.8.2012.
  3. ↑ Kodin Uusi Tietosanakirja, Osa 3, Espoo: Weilin + Göös1990
  4. ↑ Hans Spemann Encyclopedia Britannica
Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat
1901–1925

1901: Behring 1902: Ross 1903: Finsen 1904: Pavlov 1905: Koch 1906: Golgi, Ramón y Cajal 1907: Laveran 1908: Metšnikov, Ehrlich 1909: Kocher 1910: Kossel 1911: Gullstrand 1912: Carrel 1913: Richet 1914: Bárány 1919: Bordet 1920: Krogh 1922: Hill, Meyerhof 1923: Banting, Macleod 1924: Einthoven

1926–1950

1926: Fibiger 1927: Wagner-Jauregg 1928: Nicolle 1929: Eijkman, Hopkins 1930: Landsteiner 1931: Warburg 1932: Sherrington, Adrian 1933: Morgan 1934: Whipple, Minot, Murphy 1935: Spemann 1936: Dale, Loewi 1937: Szent-Györgyi 1938: Heymans 1939: Domagk 1943: Dam, Doisy 1944: Erlanger, Gasser 1945: Fleming, Chain, Florey 1946: Muller 1947: C. Cori, G. Cori, Houssay 1948: Müller 1949: Hess, Moniz 1950: Kendall, Reichstein, Hench

1951–1975

1951: Theiler 1952: Waksman 1953: Krebs, Lipmann 1954: Enders, Weller, Robbins 1955: Theorell 1956: Cournand, Forssmann, Richards 1957: Bovet 1958: Beadle, Tatum, Lederberg 1959: Ochoa, Kornberg 1960: Burnet, Medawar 1961: Békésy 1962: Crick, Watson, Wilkins 1963: Eccles, Hodgkin, Huxley 1964: Bloch, Lynen 1965: Jacob, Lwoff, Monod 1966: Rous, Huggins 1967: Granit, Hartline, Wald 1968: Holley, Khorana, Nirenberg 1969: Delbrück, Hershey, Luria 1970: Katz, Euler, Axelrod 1971: Sutherland 1972: Edelman, Porter 1973: Frisch, Lorenz, Tinbergen 1974: Claude, Duve, Palade 1975: Baltimore, Dulbecco, Temin

1976–2000

1976: Blumberg, Gajdusek 1977: Guillemin, Schally, Yalow 1978: Arber, Nathans, Smith 1979: Cormack, Hounsfield 1980: Benacerraf, Dausset, Snell 1981: Sperry, Hubel, Wiesel 1982: Bergström, Samuelsson, Vane 1983: McClintock 1984: Jerne, Köhler, Milstein 1985: Brown, Goldstein 1986: Cohen, Levi-Montalcini 1987: Tonegawa 1988: Black, Elion, Hitchings 1989: Bishop, Varmus 1990: Murray, Thomas 1991: Neher, Sakmann 1992: Fischer, Krebs 1993: Roberts, Sharp 1994: Gilman, Rodbell 1995: Lewis, Nüsslein-Volhard, Wieschaus 1996: Doherty, Zinkernagel 1997: Prusiner 1998: Furchgott, Ignarro, Murad 1999: Blobel 2000: Carlsson, Greengard, Kandel

2001–

2001: Hartwell, Hunt, Nurse 2002: Brenner, Horvitz, Sulston 2003: Lauterbur, Mansfield 2004: Axel, Buck 2005: Marshall, Warren 2006: Fire, Mello 2007: Capecchi, Evans, Smithies 2008: zur Hausen, Barré-Sinoussi, Montagnier 2009: Blackburn, Greider, Szostak 2010: Edwards 2011: Beutler, Hoffmann, Steinman 2012: Gurdon, Yamanaka 2013: Rothman, Schekman, Südhof 2014: O’Keefe, M.-B. Moser, E. Moser 2015: Campbell, Ōmura, Tu 2016: Ōsumi 2017: Hall, Rosbash, Young 2018: Allison, Honjo 2019: Kaelin, Ratcliffe, Semenza 2020: Alter, Houghton, Rice 2021: Julius, Patapoutian 2022: Pääbo 2023: Karikó, Weissman

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot