_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Ion Brătianu

Nykyään Ion Brătianu:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Syntymisestään lähtien Ion Brătianu on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena eri aloilla, kuten tieteessä, kulttuurissa, politiikassa ja yhteiskunnassa. Tämä ilmiö on synnyttänyt joukon seurauksia, jotka ovat vaikuttaneet siihen, miten ihmiset näkevät ja lähestyvät Ion Brătianu:ta jokapäiväisessä elämässään. Tässä artikkelissa tutkimme Ion Brătianu:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Se tarjoaa yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Ion Brătianu.

Ion Constantin Brătianu (2. kesäkuuta 1821 Piteşti – 16. toukokuuta 1891 Florica) oli romanialainen valtiomies, joka toimi Romanian pääministerinä vuosina 1876–1888 ja jota pidetään yhtenä modernin Romanian valtion isistä. Hän perusti vuonna 1875 Romanian Kansallisliberaalin puolueen (PNL).

Valakiasta kotoisin ollut Brătianu opiskeli 1840-luvulla Pariisissa ja sai vaikutteita Ranskassa vaikuttaneista radikaaleista aatteista. Hän osallistui vuoden 1848 epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen, minkä jälkeen hän asetui maanpakoon Pariisiin. Brătianu pääsi palaamaan kotimaahansa vuonna 1857. Hän kannatti Valakian ja Moldavian ruhtinaskuntien yhdistämistä Romanian valtioksi, mikä toteuikin Alexandru Ioan Cuzan johdolla. Brătianu oli lyhyn aikaa ministerinä Cuzan hallituksessa vuonna 1860. Sen jälkeen hän perusti yhdessä veljensä Dumitru Brătianun kanssa Romanian kansallisliberaalin puolueen. Brătianu osallistui vuonna 1866 Cuzan syrjäyttämiseen sekä Hohenzollern-Sigmaringen-sukuisen Kaarle I:n valitsemiseen Romanian ruhtinaaksi. Brătianu nimitettiin valtiovarainministeriksi ja hän osallistui Romanian vuoden 1866 perustuslain muotoiluun. Hän kuitenkin menetti hallitsijan suosion kun hänet yhdistettiin vuonna 1870 tapahtuneeseen epäonnistuneeseen tasavaltalaiseen vallankaappausyritykseen.

Päästyään takaisin suosioon Brătianu toimi lähes yhtäjaksoisesti Romanian pääministerinä vuodesta 1876 vuoteen 1888, lukuun ottamatta lyhyttä katkosta vuonna 1881, jolloin pääministerinä oli hänen veljensä Dumitru. Hänen johdollaan Romania sai itsenäisyytensä vahvistettua Venäjän–Turkin sodan (1877–1878) ja Berliinin kongressin (1878) myötä. Brătianun hallitus toteutti perustuslain uudistuksen ja maareformin sekä edisti teollistumista ja talouden modernisointia. Romania julistautui vuonna 1881 kuningaskunnaksi ja solmi 1883 liiton Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa. Brătianu johti maata varsin itsevaltaisesti. Erimielisyydet kuningas Kaarle I:n kanssa pakottivat hänet lopulta eroamaan vuonna 1888. Parlamentti nosti vuonna 1889 syytteen Brătianua ja hänen hallitustaan vastaan, mutta syytteet hylättiin seuraavana vuonna. Brătianu johti Kansallisliberaalia puoluetta kuolemaansa asti.

Ion Brătianun poikia olivat Ionel, Vintilă ja Dinu Brătianu, joista kaikki toimivat Kansallisliberaalin puolueen puheenjohtajina ja kaksi ensimmäistä myös Romanian pääministereinä.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Ion Brătianu (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 25.5.2013.
  2. ↑ a b c d Nordisk familjebok (1905), s. 33 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 6.9.2015.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot