_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

János Sajnovics

Nykymaailmassa János Sajnovics on saavuttanut suuren merkityksen useilla alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, János Sajnovics:llä on keskeinen rooli ihmisten elämässä. Sen merkitys näkyy tavassa, jolla se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, tekemissämme päätöksissä, keskusteluissamme ja toimissamme. Siksi on erittäin tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti János Sajnovics:n rooli elämässämme sekä sen vaikutus koko yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme János Sajnovics:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla, jotta voimme valaista tätä relevanttia ja mielenkiintoista aihetta.
János Sajnovics
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1733
Tordas, Unkari
Kuollut4. toukokuuta 1785 (51 vuotta)
Buda, Unkari
Koulutus ja ura
Tunnetut työt Demonstratio. Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse

János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä. Hänen katsotaan ensimmäisenä todistaneen suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuuden, joskin tutkimusta on myös moitittu metodologisesti vaatimattomaksi.

Sajnovics matkusti vuonna 1769 Tanskan ja Norjan kuninkaan Kristian VII:n organisoiman tieteellisen retkikunnan mukana Wienin hoviobservatorion johtajan Maximilian Hellin kutsumana matkaseuralaisena tutkimaan Venuksen ylikulkua Norjan pohjoisosiin. Hell oli pyytänyt Sajnovicsin seurakseen paitsi koska tiesi tämän koulutukseltaan tähtitieteilijäksi myös koska halusi saamelaisten mailta todisteet Euroopassa jo levinneestä käsityksestä unkarin, suomen ja saamen kielten sukulaisuudesta. Siellä Sajnovics teki muistiinpanoja myös saamelaiskielistä ja vakuuttui niiden yhteydestä unkariin. Vuonna 1770 hän julkaisi tutkimuksen Demonstratio: Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse, jossa hän todisti äänteellisiä ja muoto-opillisia kriteerejä hyväksikäyttäen saamelaiskielten, suomen ja unkarin yhteisen alkuperän. Itse kielivertailun suoritti Sajnovics, mutta idean lisäksi myös työn suorittamisessa suuri ansio oli Hellillä, minkä Sajnovics myönsi avoimesti, vieläpä teoksensa lopussa osoittaen kaiken ansion Hellille.

Demonstratio. Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse.

Sajnovics oli mahdollisesti ensimmäinen, joka hyödynsi kielten äännerakenteen ja morfologian vertailua selittääkseen kielten historiallisia yhteyksiä. Esimerkiksi William Jonesin katsotaan todistaneen latinan, kreikan ja sanskriitin välisen historiallisen yhteyden vasta vuonna 1786 pitämässään esitelmässä. Sajnovicsia on siis perusteita pitää yhtenä historiallis-vertailevan kielitieteen perustajista.

Demonstratio-tutkimuksessa myös Halotti beszéd -käsikirjoitus julkaistiin ensi kerran kokonaisuudessaan.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Sajnovics, Johann, Biographical Encyclopedia of Astronomers (englanniksi)
  2. ↑ a b c Saarikivi, Janne: Historiallinen ja vertaileva kielentutkimus. Teoksessa: Milla Luodonpää-Manni ym. (toim.): Kielentutkimuksen menetelmiä III. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1457. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. 679–720.
  3. ↑ a b Itkonen, Erkki: Kieli ja sen tutkimus, s. 28. WSOY, 1966.
  4. ↑ Sterken, C. ym.: A voyage to Vardø – A scientific account of an unscientific expedition (19 (1), s. 203–232) The Journal of Astronomical Data. 2013. (englanniksi)
  5. ↑ Zsirai, Miklós: Finnugor rokonságunk, s. 493. Magyar Tudományos Akadémia, 1937.
  6. ↑ Sajnovics, János, Tietosanakirja osa 8, palsta 551–552, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot