Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki
Tänään haluamme puhua Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki:stä, aiheesta, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki on aihe, joka on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki on herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä, herättänyt kiistoja, ollut keskustelun lähde ja herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen. Tässä artikkelissa tutkimme Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki:n eri puolia, syvennymme sen merkitykseen, vaikutuksiin ja vaikutukseen nykymaailmassa. Epäilemättä Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee käsitellä syvällisesti ja harkiten.
Vuonna 1949 IBRD:n johtajana toimi Eugene R. Black.
Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki (engl.International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) on osa Maailmanpankkia. Se on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin alun perin rahoittamaan pitkäaikaisilla lainoilla toisen maailmansodan jälkeistä jälleenrakennusta. Bretton Woodsin konferenssin yhteydessä perustetun IBRD:n päämaja sijoitettiin New Yorkiin. IBRD myöntää lainoja valtioille ja joillekin julkishallinnon toimijoille, joilla on valtiontakaus. Ensimmäinen laina myönnettiin Ranskalle vuonna 1947. Nykyisin IBRD rahoittaa suuria hankkeita Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa; esimerkiksi moottoriteitä, lentokenttiä ja voimalaitoksia. 1990-luvun alusta alkaen IBRD on rahoittanut hankkeita myös Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella.
