_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Kansallislaulu

Tässä artikkelissa käsitellään Kansallislaulu:n ongelmaa, joka on erittäin tärkeä nykyään. Kansallislaulu on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua eri aloilla. Vuosien varrella Kansallislaulu on ollut laajan tutkimuksen kohteena ja se on kokenut merkittäviä muutoksia, mikä on herättänyt lisääntynyttä kiinnostusta ymmärtää sen vaikutusta ja kattavuutta. Tässä yhteydessä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Kansallislaulu:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan tyhjentävästi Kansallislaulu:n eri puolia, perehtymään sen tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjoamaan kattavan kuvan sen merkityksestä nykyisessä panoraamassa.

Kansallislaulu on kansallista yhteistuntoa ilmentävä, tietyissä virallisissa ja juhlatilaisuuksissa esitettävä laulu. Joissain maissa kansallislaulu on vahvistettu lainsäädännöllä. Toisten maiden, esimerkiksi Suomen, lainsäädännöissä ei ole mainintaa kansallislaulusta, vaan se perustuu käytäntöön. Kansallislaulu on monella sellaisellakin kansakunnalla, jolla ei ole omaa valtiota.

Kansallislaulut ovat suhteellisen uusi keksintö. Ison-Britannian God Save the King esitettiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1745 Prestonpansin taistelun voiton kunniaksi. Laulun melodia otettiin sen jälkeen käyttöön kansallislauluissa esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Ranskan Marseljeesia laulettiin Tuileries’n valtauksessa 1792, minkä kautta siitä tuli suosittu vallankumouslaulu.

Kansallisuusaatteen nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun. Kansallislaulun sanoitus on usein voimakkaan kansallismielinen, ja siinä viitataan maahan ja kansaan tavalla, jolla kansa ne kokee. Kansallislaulun melodia voi olla alkuperäinen tai lainattu jonkin toisen maan laulusta.

Katso myös

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Natri, Jenni: Suomen laki ei tunne Maamme-laulua Utain. 5.12.2003. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Viitattu 5.12.2009.
  3. a b c Snyder, Louis L.: Encyclopedia of Nationalism, s. 12–14. Paragon House, 1990. ISBN 1-55778-167-2.
  4. Maamme-laulu täytti 160 vuotta 14.5.2008. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Arkistoitu 18.9.2009. Viitattu 5.12.2009.