_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Karolinginen renessanssi

Nykymaailmassa Karolinginen renessanssi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Karolinginen renessanssi on herättänyt suurta keskustelua ja monia ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Alkuperäistään nykyiseen tilanteeseensa Karolinginen renessanssi on vaikuttanut merkittävästi elämäämme ja vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Karolinginen renessanssi:n eri ulottuvuuksia ja näkökulmia sekä analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.

Karolinginen renessanssi tarkoittaa Kaarle Suuren kaudella ja sen jälkeen tapahtunutta kirjallisuuden, taiteiden ja oppineisuuden kukoistuskautta vuoden 800 tienoilla. Ajanjaksoa kutsutaan myös nimellä karolinginen renovaatio, sillä joidenkin mielestä termi renessanssi on harhaanjohtava, koska uudistukset rajoittuivat lähinnä papistoon, ja ajanjaksolla pyrittiin lähinnä elvyttämään klassista taidetta, joka oli kukoistanut Rooman tasavallan aikana.

Kuva Kruunajaisevankeliumeista

Karolingisen renessanssin aikana kopioitiin paljon käsikirjoituksia sekä antiikin kirjoja oppikirjoiksi ja kirjastoihin säilytettäväksi. Tämän ansiosta pienaakkoset kehittyivät. Tunnetuin esimerkki karolingisesta käsikirjoituksesta on Kruunajaisevankeliumit, joiden koristelussa käytettiin kultaa ja purppuraa. Hahmojen kuvauksessa on käytetty klassisia asentoja ja kuvaustyylejä. Henkilöt ja esineet kuvattiin ilman syvyysvaikutelmaa, mutta kuvaan pyrittiin silti saamaan dramaattista vaikutelmaa. Kaudelta on säilynyt vain vähän kuvataidetta. Kirkkojen mosaiikkien ja seinämaalausten lisäksi karolingisesta maalaustaiteesta on säilynyt lähes ainoastaan käsikirjoitusten kuvitusta. Ne koristeltiin usein kullalla, norsunluulla ja jalokivillä. Kauden kuvanveisto keskittyi kullasta ja norsunluusta valmistettuihin kirkollisiin esineisiin.

Karolinginen arkkitehtuuri vallitsi 700-luvun lopulla ja 800-luvulla. Tyylin esikuvia olivat antiikki ja Bysantin varhaiskristillinen tyyli. Karolingisen kirkkoarkkitehtuurin pohjalta kehittyi koko länsimainen keskiaikainen kirkonrakentaminen. Sen suosimille pitkäkirkoille oli tyypillistä keskustornit, ristivarret, toisistaan selvästi erottuvat kuoriosat, runkohuoneet sekä poikkilaivat. Lisäksi karolingiseen arkkitehtuuriin kuului kuninkaanlinnojen suunnittelu.

Karolingista renessanssia seurasi ottolaisen taiteen kausi. Karolinginen renessanssi on eri asia kuin myöhempi renessanssiksi kutsuttu aikakausi.

Lähteet

  1. ↑ a b Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta internetix: HI1 Eurooppalainen ihminen. Viitattu 19.4.2008. (suomeksi)
  2. ↑ Scott, Martin: Medieval Europe, s. 30. New York: Dorset Press, 1964. ISBN 0-88029-115-X. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Vallius, Antti: Karolinginen/ottolainen taide Taidehistorian aikajana. 22.9.2006. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.1.2016. (suomeksi)
  4. ↑ Arkkitehtuurin sanakirja, s. 118–119. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot