Tässä artikkelissa tutkimme Lukutaito:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Lukutaito on viime vuosina noussut kiinnostavaksi ja keskustelunaiheeksi, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt erilaisia reaktioita yleisessä mielipiteessä. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Lukutaito on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja muihin olennaisiin aloihin. Lisäksi keskustelemme Lukutaito:n lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista sekä mahdollisista tulevaisuuden näkymistä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Lukutaito:stä ja korostaa sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Artikkelin ainoa viitekin on vanhentunut linkki.
Sukupuolten välinen ero lukutaidossa. Punaiset värit kuvaavat naisten heikompaa lukutaitoa ja siniset miesten. Mitä tummempi väri, sitä suurempi sukupuolten välinen epätasapaino on.
Lukutaito tarkoittaa taitoa tulkita kirjoitettua kieltä. Varsinaisesta lukutaidosta ulkoa opettelun eli ”ulkoa lukemisen” vastakohtana voidaan käyttää myös sanaa sisälukutaito. Suomessa lukutaito opitaan yleensä 5–7 vuoden iässä.lähde?
OECD:nPISA-hankkeessa käytetään seuraavanlaista lukutaidon määritelmää: ”Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.”
IEA:n arviointitutkimuksessa lukutaito määriteltiin kykynä ymmärtää ja käyttää yhteiskunnan edellyttämiä ja/tai yksilön arvostamia kirjoitetun kielen muotoja. Aikuisten lukutaito määritellään siinä ”painetun ja kirjoitetun informaation käyttämisenä yhteiskunnassa toimimiseksi, omien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi”.
Nykyisin mekaanisen lukutaidon ohella pidetään tärkeänä myös niin kutsuttua funktionaalista lukutaitoa, jossa lukija osaa tulkita ja arvioida lukemaansa riippumatta tekstilajista.
Myös kahdessa edellisessä kansainvälisessä lukutaitotutkimuksessa (IEA Reading Literacy Study ja OECD International Adult Literacy Survey) on painotettu lukemisen funktionaalista luonnetta.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lukutaito Wikimedia Commonsissa