_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Matobon kukkulat

Nykyään Matobon kukkulat on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan Matobon kukkulat on noussut kiinnostavaksi ja keskusteluksi ympäri maailmaa. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaisista globaaleihin näkökohtiin, mikä synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja jatkuvaa keskustelua. Matobon kukkulat:n lisääminen on välttämätöntä nykyisen kontekstin ja mahdollisten tulevaisuuden trendien ymmärtämiseksi paremmin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Matobon kukkulat:een liittyviä näkökohtia tarjotaksemme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Kukkuloita.
Cecil Rhodesin hauta.

Matobon kukkulat eli Matopos-kukkulat on alue Zimbabwen eteläosassa. Sille ovat tunnusomaisia metsäiset laaksot ja niiden välissä kohoavat graniittiset kalliopaadet, kopjet. Puiston nimi tarkoittaa kaljupäitä. Kukkulat kohoavat noin 1 500 metrin korkeuteen, kun laaksonpohjat ovat 1 100 metrin korkeudessa merenpinnasta.

Kukkuloiden alue on noin 3 100 neliökilometria, mistä 424 km² kuuluu kansallispuistoon. Loput on enimmäkseen yhteislaidunta, pieni osa myös viljelymaata. Vajaa neljännes kansallispuistosta on aidattu matkailukohteeksi. Aidatulla alueella eläimiä on niin tiheässä, että mm. sarvikuonon näkeminen on melko varmaa.

Alueella on myös kalliomaalauksia ja Cecil Rhodesin hauta. Kansallispuiston tunnetuin eläinlaji on mustakotka (Aquila verreauxii). Myös muita kotkalajeja on paljon, samoin kuin leopardeja ja paviaaneja sekä erilaisia matelijoita. Tamaanit ovat tärkeitä kotkien ja leopardien ravintoeläimiä.

Matobon kukkulat on UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2003.

Lähteet

  1. ↑ Africa-guide (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Safari (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ UNESCO
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot