_ _ _ _____ ___ __ __ _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_ ___ ___ _ __ ___ \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ \ V V /| | <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | | \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|
Olavi Kares | |
---|---|
Kares 1960-luvun alussa |
|
Kuopion piispa | |
1962–1974
|
|
Edeltäjä | Eino Sormunen |
Seuraaja | Paavo Kortekangas |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kaarlo Olavi Kares |
Syntynyt | 24. maaliskuuta 1903 Mikkelin maalaiskunta |
Kuollut | 6. lokakuuta 1988 (85 vuotta) Turku |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | piispa, herännäisjohtaja |
Arvonimi | Teologian tohtori h. c. 1942, Kunniamerkit: SVR K 1, VR 4 pun. r. k. ja SVR J 1. |
Vanhemmat |
Kaarlo Rietrikki Kares Sigrid Koskinen |
Puoliso | Aili Mattila ( 1928) |
Lapset | Leena |
Muut tiedot | |
Koulutus | pappisvihkimys (1928) |
Uskonto | kristinusko |
Tunnustuskunta | Luterilainen (herännäisyys) |
|
Osa artikkelisarjaa |
Herännäisyys |
---|
Henkilöitä |
Media |
Lisää aiheesta |
Kaarlo Olavi Kares (24. maaliskuuta 1903 Mikkelin maalaiskunta – 6. lokakuuta 1988 Turku) oli suomalainen piispa. Hän toimi Kuopion hiippakunnan piispana vuosina 1962–1974.
Kares valmistui ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1921. Hän hakeutui opiskelemaan Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Sacri ministerii -kandidaatintutkinnon hän suoritti 1927. Papiksi hänet vihittiin 1928 Turussa, ja pätevyyden kirkkohistorian professorin virkaan hän sai 1945.
Opiskeluaikanaan hän oli jäsenenä muun muassa Akateemisessa Karjala-Seurassa ja Hämäläis-Osakunnassa.
Teologian kunniatohtorin arvo Karekselle myönnettiin 1942.
Kareksen ensimmäinen työpaikka avautui Lapuan seurakunnassa sen virallisena apulaisena sekä kirkkoherran, isänsä K. R. Kareksen apulaisena 1928–1930.
Pohjanmaalta Kares siirtyi Turkuun, jossa hän toimi Turun kristillisen kansanopiston johtajana 1930–1960, välillä kauden 1946–1948 Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana sekä Turun tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastina 1960–1962.
Lapuan piispanvaaliin 1956 liittyi huomattavasti sekä kirkollisen että yhteiskunnallisen politiikan jännitteitä. Presidentti Urho Kekkonen syrjäytti Kareksen Lapuan piispanvaalin ensimmäiseltä ehdokassijalta. Piispannimitystä edelsi monimutkainen taustavaikuttamisen jakso, jossa presidenttiä yritettiin taivutella Kareksen puolelle ja häntä vastaan. Erityisesti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Kuoppala pyrki vaikuttamaan Kekkoseen Kareksen valinnan varmistamiseksi. Kekkonen katsoi, että ei voinut nimittää herännäisyyden tukialueen piispaksi körttiläistä Karesta, joka oli ollut näkyvästi mukana sekä AKS:n että Lapuan liikkeen toiminnassa.
Olavi Karesta ei Lapuan piispanvaalin jälkeen kuitenkaan syrjäytetty pysyvästi, vaan presidentti Kekkonen nimitti hänet Kuopion hiippakunnan piispaksi 1962, josta virasta Kares siirtyi eläkkeelle 1974.
Vuonna 1930 Kares toimi osana Lapuan liikkeen johtoa ja sen rahastonhoitajana hänen tehtävään oli tilittää muilutusten suorittajille korvaukset bensiinikuluista. Kytkös liikkeeseen muodostui myös alkuun rasitteeksi hänen uralleen kirkossa.
Kares toimi Turun ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen puheenjohtajana 1932–1937. Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1945 ja puheenjohtajana 1959–1972. Kirkolliskokouksiin hän osallistui vuosivälillä 1943–1974. Kirkkokäsikirjakomitean jäsenenä hän oli 1948–1963 sekä Turun seurakuntien kirkkovaltuuston jäsenenä vuodesta 1951 ja puheenjohtajana 1960–1962. Kuopion Pipliaseuran johtokunnan puheenjohtaja hän oli 1962–1974. Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton valtuuskunnan jäsen hän oli 1966–1977.
Edelleen Kares oli Suomen Kansanopistoyhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1948–1960 sekä Opettajaneuvoston jäsenenä 1952–1960. Turun Kirjailijat ry:n johtokunnan puheenjohtajana hän toimi 1959–1961 sekä Kansanvalistusseuran valtuuskunnan jäsenenä 1960–1962. Pelastakaa Lapset ry:n hallintoneuvoston jäsen hän oli 1962–1979. Kuopion Yliopistosäätiössä Kares oli valtuuskunnan jäsenenä 1966–1969 sekä hallituksen jäsenenä 1969–1974.
Kares syntyi Mikkelin maalaiskunnassa Otavan kansanopiston johtajan, lääninrovastin ja sittemmin IKL:n kansanedustajan K. R. Kareksen ja Siiri Koskisen perheeseen.
Kares solmi avioliiton filosofian maisteri Aili Mattilan kanssa. Perheeseen syntyi tytär Leena.
Kareksen sydäntä lähellä oli körttiläisyys, ja hän julkaisi lukuisia körttiläisyyden historiasta ja johtohahmoista kertovia kirjoja, joista laajin on viisiosainen, noin 2500-sivuinen Heränneen kansan vaellus (1941–1952). Hän julkaisi myös päiväkirjoja ja muistelmia sekä aforismeja.
Kares kuoli 6. lokakuuta 1988 Turussa, ja hänen viimeinen leposijansa sijaitsee Lapualla Simpsiön hautausmaalla niin sanotussa ”pappien pellossa” usean muun Suomen luterilaisen kirkon vaikuttajan joukossa.
Edeltäjä: Eino Sormunen |
Kuopion piispa 1962–1974 |
Seuraaja: Paavo Kortekangas |
|
|