_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Rue de Rivoli

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Rue de Rivoli:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Rue de Rivoli on konsepti, joka on ollut viime vuosina keskustelun ja analyysin kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut merkittävä. Ilmestymisestään lähtien Rue de Rivoli on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja ollut pohdinnan lähde alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Rue de Rivoli:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja käsittelemme myös sen vaikutuksia ja vaikutusta vastaavalla alalla.
Rue de Rivolin länsiosa nähtynä Place de la Concorden laidalla olevasta Hôtel de la Marinesta. Oikealla Jardin des Tuileries.
Rue de Rivolin itäosa Le Marais'n kaupunginosassa.

Rue de Rivoli on noin kolmen kilometrin pituinen länsi–itä-suuntainen katu Pariisin keskustassa, 1. ja 4. arrondissementin alueella. Se johtaa Place de la Concorden koilliskulmasta itään, ja sen itäpäästä johtaa sen jatkeena oleva lyhyt Rue Saint-Antoine Place de la Bastillelle. Kadun länsiosa kulkee Jardin des Tuileries’n pohjoisreunaa pitkin, ja se jatkuu välittömästi Louvren pohjoispuolitse. Sen varrella Tuileries’n puistossa on taidemuseona toimiva Jeu de Paume. Rue de Rivoli tunnetaan myös huomattavana liikekatuna.

Kadun länsiosan pohjoisreunalla olevilla rakennuksilla on pitkä yhtenäinen julkisivu. Niiden kohdalla jalkakäytävä kulkee katettuna, pylväsrivin ajotiestä erottamana arkadikäytävänä rakennusten ylempien kerrosten alla.

Katu rakennettiin 1800-luvun alussa Napoleonin määräyksestä, ja se sai nimensä Rivolin taistelun mukaan, jossa hän oli voittanut itävaltalaiset. Aluksi se ulottui vain Place de la Concordelta Louvren kohdalle, mutta 1850-luvulla, Napoleon III:n ja Georges-Eugène Haussmannin aikana, sitä jatkettiin nykyiseen pituuteensa..

Lähteet

  1. ↑ Colin Jones: Paris, Biography of a City, s. 297, Penguin Books 2006, ISBN 978-0-140-28292-4
  2. ↑ Jones, s. 354

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot