_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Suomen puhekieli

Tämä artikkeli käsittelee Suomen puhekieli:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt laajaa keskustelua ja kysymyksiä eri aloilla. Laajan ja rikastuttavan näkemyksen saamiseksi tästä aiheesta analysoidaan erilaisia ​​näkökohtia, joiden avulla voimme ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Esitetyn tiedon avulla on tarkoitus luoda kriittinen ja reflektiivinen analyysi, joka edistää Suomen puhekieli:n tiedon rikastamista ja rohkaisee pohtimaan sen vaikutusta nykyiseen todellisuuteen.

Suomen puhekieli on suomen kielen muoto, jota käytetään puheessa tai puheenomaisessa ilmaisussa esimerkiksi pikaviestin- tai verkkokeskustelussa. Suomen puhekielessä on paljon variaatiota, mutta on myös sellaisia puhekielen piirteitä, jotka ovat yhteisiä eri-ikäisille suomenpuhujille ja tuttuja kaikkialla Suomessa. Tällaisia piirteitä ovat muiden muassa:

  • verbin passiivimuodon käyttäminen me-pronominin kanssa (vertaa puhekielen me mennään, kirjakielellä me menemme)
  • pronominien se ja ne käyttö persoonapronomien hän ja he sijasta
  • verbin kolmannen persoonan yksikkömuodon käyttö ne-pronominin kanssa (puhekielessä ne lähtee, kirjakielessä he lähtevät
  • i:n puuttuminen joidenkin sanojen lopusta (yks, putos) tai sanojen keskeltä sellaisissa sanoissa, joissa kirjakielessä on i-loppuinen diftongi (puhekielessä keltanen, millanen, kirjakielessä puolestaan keltainen, millainen)

Lisäksi on joukko muita puhekielen piirteitä, jotka ovat tuttuja kaikkialla Suomessa, mutta joita kaikki eivät kuitenkaan käytä omassa puheessaan.

Lähteet

  1. Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
  2. Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä? - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
  3. a b Harri Mantila: Murre ja identiteetti. Virittäjä, 3.1.2004, nro 108, s. 322–322. ISSN 2242-8828. Artikkelin verkkoversio. fi