_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Tantalos

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Tantalos, joka on herättänyt suurta kiinnostusta useilla aloilla. Tantalos on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja suuren yleisön huomion, joten on tärkeää analysoida ja syventää tätä aihetta. Kautta historian Tantalos:llä on ollut merkittävä rooli eri yhteyksissä ja se on vaikuttanut muun muassa sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Siksi on välttämätöntä tutkia tätä aihetta perusteellisesti ymmärtääksesi sen vaikutus ja merkitys nykyään. Tantalos:n yksityiskohtaisen tutkimisen avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, jotta voimme osaltaan rikastaa tietoa ja ymmärtää sen tärkeyttä.

Tantalos (kr. Τάνταλος) oli kreikkalaisessa mytologiassa tantalidien suvun kantaisä ja Pelopsin ja Nioben isä. Hän oli erään taruversion mukaan Lyydian kuningas ja Zeuksen sekä okeanidi Pluton poika. Hän oli rikas sekä läheinen jumalten kanssa, mutta kuitenkin rikkoi useita kertoja jumalien antamia sääntöjä. Hän kertoi jumalien pidoissa kuulemiaan salaisuuksia, tarjosi nektaria ystävilleen sekä yritti syöttää poikansa Pelopsin jumalille.

Hänet lähetettiin rangaistukseksi Tartarokseen, missä hän joutui seisomaan kaulaansa myöten vedessä, joka katosi hänen yrittäessä juoda janoonsa. Lisäksi hänen päänsä päällä riippui hedelmiä, jotka myös pakenivat hänen ulottuviltaan.

Tantaloksen tuska

Tantaloksen tuskalla tarkoitetaan asiaa, joka on lähellä mutta kuitenkin saavuttamattomissa.

Myöhemmät kirjalliset viittaukset

Pentti Saarikoski on kirjoittanut Pelopsista ja Tantaloksesta runon.

Katri Vala on kirjoittanut Tantaloksesta runon.

Victor Hugon kirjassa Notre-Damen kellonsoittaja viitataan Tantaluksen tuskiin pikkupojan kantaessa leipää.

Lähteet

  1. Homeros, Odysseia XI, 582-92.

Aiheesta muualla