Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa
Venäjän presidentinvaali 2018:stä, joka on äärimmäisen tärkeä nykyisessä tilanteessa.
Venäjän presidentinvaali 2018 voi viitata monenlaisiin aiheisiin, koulutuksen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina historian merkityksellisen hahmon elämään ja työhön. Olipa luonteeltaan mikä tahansa,
Venäjän presidentinvaali 2018 on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen, sillä sillä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme
Venäjän presidentinvaali 2018:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä ja roolia eri yhteyksissä. Lisäksi tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme rikastuttaa tietämystämme tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Venäjän presidentinvaali 2018
|
|
|
|
Putinin kannatus liittovaltiotasolla
|
|
Venäjän presidentinvaalissa 2018 valittiin seuraava Venäjän presidentti kuusi vuotta kestävälle kaudelle. Ensimmäinen kierros järjestettiin 18. maaliskuuta 2018, ja jos kukaan ei olisi saanut yli 50 prosenttia äänistä, olisi 8. huhtikuuta 2018 järjestetty toinen kierros.
Ehdokkaita olivat kansallis-isänmaallisen liiton ”Synnyinmaa” johtaja Sergei Baburin, Venäjän federaation kommunistisen puolueen ehdokas Pavel Grudinin, Jablokon ehdokas Grigori Javlinski, sitoutumaton ehdokas Vladimir Putin (aiempi presidentti), sitoutumaton ehdokas Ksenija Sobtšak, Venäjän kommunistit -puolueen ehdokas Maksim Suraikin, Pravoje delo -puolueen ehdokas Boris Titov ja liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Vladimir Žirinovski.
Vladimir Putin voitti vaalit ensimmäisellä kierroksella saamalla 76,69 % äänistä (56 430 712 ääntä), joten toista kierrosta ei tarvinnut järjestää. Seuraavaksi eniten ääniä saivat Grudinin (11,77 %) ja Žirinovski (5,65 %).
Virallisten tietojen mukaan äänestämässä kävi 67,5% äänioikeutetuista ihmisistä (73 578 992 ihmistä).
Putin vannoi virkavalansa 7. toukokuuta 2018.
Ehdokasasettelu
Venäjän viranomaiset estivät Putin-kriitikkona tunnetun oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin osallistumisen presidentinvaaleihin. Navalnyitä pidetään kovaäänisenä Putin-kriitikkona ja näkyvimpänä oppositiopoliitikkona. Perusteluna oli Navalnyin aikaisemmin saama rikostuomio, jonka taustalla Navalnyi uskoi olevan poliittinen motiivi.
Ehdokkaat
- Vladimir Žirinovski, Liberaalidemokraattinen puolueen puheenjohtaja
- Vladimir Putin, sitoutumaton, presidentti 1999–2008 ja vuodesta 2012; pääministeri 1999–2000 ja 2008–2012
- Pavel Grudinin, Kommunistinen puolue, Moskovan alueen duuman edustaja 1997–2011
- Ksenija Sobtšak, itsenäinen ehdokas
- Grigori Javlinski, Jabloko-puolueen ehdokas
- Boris Titov, Pravoje delo -puolueen ehdokas
- Sergei Baburin, kansallis-isänmaallisen liiton ”Synnyinmaa” johtaja
- Maksim Suraikin, Venäjän kommunistit -puolueen ehdokas
Mielenosoitukset ja sensuuri vaalien alla
Venäjällä on ollut mielenosoituksia ja ihmisiä on pidätetty. Mihail Hodorkovskin Open Russia -uutissivusto ja Hodorkovskin henkilökohtainen nettisivusto on suljettu ilman oikeuden päätöstä. Hodorkovskin on ollut tarkoituksena paljastaa Putiniin kytköksissä oleva Kremlinin rikollispiiri. Hodorkovski on avannut uuden sivuston nimellä MBKh Media, jonka kautta Hodorkovski aikoo julkistaa lupaamansa tiedot. Oma internetverkko on hallinnon mukaan välttämätön mahdollisilta ulkoisilta vaikutteilta suojelemiseksi. Telegram-pikaviestin on osoittautunut hallinnolle haasteelliseksi, sillä sen viestiliikenne on enkryptattua. Venäjällä hallinnon edustajien esittäminen meemeissä on ollut laitonta vuodesta 2015. Meemien jakaminen ja tykkäysten painaminen on siksi Venäjällä vaarallista. Venäjän hallinto on maailman eniten Googlen sisällön poistopyyntöjä esittävä taho (sisältää YouTube-videot).
Äänestyksen tulos
Lähteet
Aiheesta muualla
Vaalit Venäjällä |
---|
| Presidentinvaalit | |
---|
| Valtioduuman vaalit | |
---|
|