_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Vladimir Tatlin

Tässä artikkelissa tutkimme Vladimir Tatlin:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea sitä, mitä se sisältää. Aiheesta sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen perehdymme tämän aiheen yksityiskohtaiseen analyysiin, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Monitieteisen lähestymistavan kautta tarkastelemme Vladimir Tatlin:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista eri opintoaloihin. Samoin pyrimme ymmärtämään sen historiallista merkitystä ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota kattava näkemys Vladimir Tatlin:stä ja tarjota rikastuttava ja valaiseva näkökulma kaikille, jotka ovat kiinnostuneita syventymään tähän aiheeseen.
Vladimir Tatlin.

Vladimir Jevgrafovitš Tatlin (ven. Влади́мир Евгра́фович Та́тлин; 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1885 Kiova31. toukokuuta 1953 Moskova) oli ukrainalainen taidemaalari, graafikko, lavastus- ja monumentaalitaiteilija, muotoilija, venäläisen konstruktivismin perustaja ja arkkitehti.

Tatlin opiskeli Penzan taideoppilaitoksessa (1904–1910) jossa hänen opettajinaan olivat Ilja Gorjuškin-Sorokopudov ja Aleksei Afanasjev, sekä Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa (1902–1903 ja 1909–1910) opettajinaan Valentin Serov ja Konstantin Korovin.

Tatlinin oli koulutukseltaan ikonimaalari, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, miten hän toi maalauksiinsa epätavallisia materiaaleja. Tärkeäksi tuli tässä mielessä hänen kohtaamisensa Picasson kubististen kollaasien kanssa Pariisissa vuonna 1913. Hän oli myös uransa alusta asti kiinnostunut kaarevista muodoista.

Vladimir Tatlin oli Kazimir Malevitšin ohella 1910-luvun venäläisen avantgarden tärkeimpiä hahmoja, ja myöhemmin hänestä tuli konstruktivismin pääideologi. Tatlin tunnetaan parhaiten suunnitelmastaan Kolmannen internationaalin muistomerkiksi.

Teoksia

Lähteet

  1. Avantgarde 1900–1930; Tšudnovskin kokoelma Pietarista, näyttelyjulkaisu Ateneum 14.10.1993–9.1.1994
  2. Vladimir Tatlin The Art Story. The Art Story Foundation. Viitattu 24.11.2015. (englanniksi)
  3. Moderna Museet, Tukholma 2010, Moderna Museet

Aiheesta muualla