7. heinäkuuta

7. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 188. päivä (189. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 177 päivää.

• suomalainen kalenteri: Klaus, Launo
• suomenruotsalainen kalenteri: Klas, Klaus, Claudia
• ortodoksinen kalenteri: Kiia, Tuomas, Tuomo
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Nihkolávo, Lávo
• vanhemmissa kalentereissa: Claes, Clas, Claudius, Demetrius
• venäläinen kalenteri: Edvin

• 1456 – Jeanne d’Arc vapautettiin harhaoppisyytöksistä (tosin hänet oli jo poltettu roviolla).
• 1534 – Amerikan eurooppalainen kolonisaatio: ensimmäinen tunnettu vaihtokauppa eurooppalaisten ja St. Lawrencen lahden alkuasukkaiden välillä New Brunswickissä.
• 1565 – Suomalainen yliamiraali Klaus Kristerinpoika Horn voitti Bornholmin suuressa meritaistelussa tanskalaisen Otto Rudin laivaston. Rudi menetti 5 000 miestä ja hänen itsensä oli antauduttava amiraalinlaivoineen.
• 1798 – Yhdysvaltain kongressi kumosi Ranskan kanssa solmitut sopimukset, mikä synnytti ’sodan’ (”Quasi-War”).
• 1799 – Ranjit Singhin joukot ryhmittyivät Lahoren ulkopuolelle.
• 1807 – Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat Tilsitin sopimuksen.
• 1846 – Meksikon–Yhdysvaltain sota: saamiensa ohjeiden mukaisesti kommodori John Drake Sloat määräsi joukkonsa miehittämään Montereyn Kaliforniassa sekä Yerba Buenan, mikä aloitti Kalifornian alueen liittämisen Yhdysvaltoihin valloitussodalla.
• 1898 – Yhdysvaltain presidentti William McKinley allekirjoitti Newlands Resolution -lain, mikä liitti Havaijin Yhdysvaltain territorioksi.
• 1930 – Lapuan liikkeen järjestämä talonpoikaismarssi.
• 1930 – Teollisuusmies Henry J. Kaiser aloitti Boulderin padon rakentamisen (nykyään tunnettu Hooverin patona).
• 1937 – Kiinan-Japanin-sota: sota alkoi Japanin hyökkäyksellä Kiinaan (Marco Polon sillan välikohtaus).
• 1937 – Peelin komitea julkaisi tutkimuksensa Palestiinan levottomuuksista ja teki ensimmäisen virallisen ehdotuksen Palestiinan jakamisesta kahteen valtioon.
• 1941 – Toinen maailmansota: yhdysvaltalaiset joukot nousivat maihin Islannissa estääkseen Saksan Wehrmachtin mahdollisen maihinnousun.
• 1946 – Äiti Frances Xavier Cabrinista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen kanonisoitu pyhimys.
• 1954 – WHBQ-radioasema Memphisissä Tennesseessä lähetti ensimmäisenä Elvis Presleyn musiikkia.
• 1969 – Ranskan kielestä tuli Kanadan valtionhallinnossa samanarvoinen englannin kielen kanssa.
• 1978 – Salomonsaaret itsenäistyivät Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 1983 – Kylmä sota: yhdysvaltalainen koululainen Samantha Smith matkusti Neuvostoliittoon NKP:n pääsihteeri Juri Andropovin kutsusta.
• 1991 – Jugoslavian sodat: Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen Slovenian itsenäisyyssodan muuta Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa vastaan.
• 1994 – Pohjois-Jemenin joukot valtasivat Adenin, mikä saattoi loppuun Jemenin jälleenyhdistymisen.
• 1995 – Bosnian sota: Srebrenican verilöylyssä kuoli 8 000 muslimia.
• 2004 – Kanadassa umpeutui LZW-pakkausmenetelmän viimeinen patentti.
• 2005 – Lontoon joukkoliikennevälineissä tapahtuneissa pommi-iskuissa kuoli yli 50 ihmistä ja 700 loukkaantui.
• 2007 – Live Earth -konserttisarja järjestettiin kaikissa seitsemässä maanosassa samanaikaisesti.
• 2009 – Michael Jacksonin hautajaiset ja muistokonsertti pidettiin Los Angelesissa.
• 2011 – Kahdeksan ihmistä sai surmansa Grand Rapidsin verilöylyssä.

• 1053 – Shirakawa, Japanin keisari (k. 1129)
• 1119 – Sutoku, Japanin keisari (k. 1164)
• 1752 – Joseph Marie Jacquard, ranskalainen keksijä (k. 1834)
• 1817 – Christen Fonnesbech, Tanskan pääministeri (1874–1875) (k. 1880)
• 1817 – Louis Riel vanhempi, kanadalainen métis-johtaja (k. 1864)
• 1843 – Camillo Golgi, vuoden 1906 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen lääkäri (k. 1926)
• 1860 – Gustav Mahler, itävaltalainen säveltäjä (Kindertotenlieder) (k. 1911)
• 1862 – Philipp Lenard, vuoden 1905 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilais-saksalainen fyysikko (s. 1947)
• 1883 – Toivo Kuula, suomalainen säveltäjä (Häämarssi) (k. 1918)
• 1884 – Lion Feuchtwanger (”J.L. Wetcheek”), saksalainen näytelmäkirjailija (k. 1958)
• 1887 – Moiše Segal (”Marc Chagall”), valkovenäläis-venäläis-ranskalainen taidemaalari (k. 1985)
• 1893 – Miroslav Krleža, kroatialainen kirjailija (k. 1981)
• 1895 – Sophie Mannerheim, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin tytär (k. 1963)
• 1899 – George Cukor, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (My Fair Lady) (k. 1983)
• 1901 – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (k. 1974)
• 1906 – Leroy Robert Paige (”Satchel Paige”), yhdysvaltalainen baseballpelaaja (k. 1982)
• 1907 – Robert Anson Heinlein (”Robert A. Heinlein”), yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Stranger in a Strange Land) (k. 1988)
• 1911 – Gian Carlo Menotti, italialais-yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2007)
• 1919 – Jon Pertwee, brittiläinen näyttelijä (Doctor Who) (k. 1996)
• 1922 – Niilo Hämäläinen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja) (k. 2001)
• 1930 – Henry Mobley (”Hank Mobley”), yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 1986)
• 1930 – Biljana Plavšić, Bosnian Serbitasavallan presidentti (1996–1998) ja tuomittu sotarikollinen
• 1931 – David Eddings, yhdysvaltalainen fantasiakirjailija (Belgarionin taru) (k. 2009)
• 1931 – Kimmo Mustakallio, suomalainen lääkäri ja professori (k. 2016)
• 1933 – Murray Halberg, uusiseelantilainen juoksija (olympiavoittaja)
• 1938 – Erkki Olavi Kokkonen (”Ere Kokkonen”), suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 2008)
• 1940 – Richard Starkey (”Ringo Starr”), englantilainen rumpali ja laulaja ("The Beatles")
• 1941 – Michael Howard, brittiläinen poliitikko
• 1941 – Risto Salmi, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
• 1943 – Salvatore Cutugno (”Toto Cutugno”), italialainen laulaja (”L´Italiano”)
• 1944 – Ian Wilmut, brittiläinen biologi ja professori
• 1945 – Matti Salminen, suomalainen oopperalaulaja
• 1947 – Gyanendra, Nepalin viimeinen kuningas (2001–2008)
• 1948 – Kalevi Kuitunen, suomalainen bibliofiili (k. 2003)
• 1949 – Shelley Duvall, yhdysvaltalainen näyttelijä (The Shining – Hohto)
• 1963 – Vonda Shepard, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä (Ally McBeal)
• 1968 – Jorja Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1969 – Joe Sakic, kanadalainen jääkiekkoilija (Kolmen kullan klubin jäsen)
• 1972 – Kirsten Vangsness, yhdysvaltalainen näyttelijä (Criminal Minds)
• 1974 – Liv Grete Poirée, norjalainen ampumahiihtäjä (kahdeksankertainen maailmanmestari)
• 1974 – Kārlis Skrastiņš, latvialainen jääkiekkoilija (k. 2011)
• 1980 – Michelle Kwan, yhdysvaltalainen taitoluistelija (viisinkertainen maailmanmestari)
• 1980 – Luigi Luciano, italialainen radiojuontaja ja näyttelijä
• 1981 – Brian Elwin Haner (”Synyster Gates”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Avenged Sevenfold")
• 1989 – Kim Bum, eteläkorealainen näyttelijä, laulaja ja tanssija

• 1304 – Benedictus XI, paavi (s. 1240) (mahdollisesti myrkytettiin)
• 1307 – Edvard I, Englannin kuningas (s. 1239)
• 1572 – Sigismund II, Puolan kuningas (s. 1520)
• 1901 – Johanna Spyri, sveitsiläinen kirjailija (Pikku Heidi) (s. 1827)
• 1923 – Karl Alfred Lundqvist, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1858)
• 1927 – Gösta Mittag-Leffler, ruotsalainen matemaatikko (s. 1846)
• 1930 – Arthur Conan Doyle, skotlantilainen kirjailija (Sherlock Holmes) (s. 1859)
• 1965 – Moshe Sharett, Israelin 2. pääministeri (1953–1955) (s. 1894)
• 1967 – Vivian Mary Hartley (”Vivien Leigh”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tuulen viemää) (s. 1913)
• 1971 – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu animaattori (piirsi ensimmäisen Mikki Hiiri -piirrosfilmin) (s. 1901)
• 1972 – Athenagoras I, Konstantinopolin patriarkka (1948–1972) (s. 1886)
• 1972 – Talal, Jordanian kuningas (1951–1952) (s. 1909)
• 1973 – Constance Ockelman (”Veronica Lake”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1922)
• 1995 – Eeva-Liisa Manner, suomalainen kirjailija ja suomentaja (Poltettu oranssi) (s. 1921)
• 2005 – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
• 2006 – Roger Keith Barrett (”Syd Barrett”), englantilainen muusikko (Pink Floyd) (s. 1946)
• 2010 – Taisto Wesslin, suomalainen säveltäjä, sovittaja ja kitaristi (s. 1941)
• 2014 – Alfredo di Stéfano, argentiinalaissyntyinen jalkapalloilija (s. 1926)
• 2016 – Laura Mancinelli, italialainen keskiajan tutkija ja kirjailija (s. 1933)
• 2016 – Miisa Päällysaho (”Miisa”), suomalainen laulaja (s. 1970)
• 2017 – Werner Hamacher, saksalainen kirjallisuuskriitikko ja -teoreetikko (s. 1948)
• 2019 – Artur Brauner, puolalaissyntyinen saksalainen elokuvatuottaja (s. 1918)
• 2020 – Simo Konsala, suomalainen teatterinjohtaja ja teatterineuvos (s. 1932)
• 2021 – Dilip Kumar, intialainen näyttelijä ja poliitikko (s. 1922)
• 2021 – Jovenel Moïse, haitilainen liikemies ja poliitikko (s. 1968)
• 2022 – Jacob Nena, mikronesialainen poliitikko, Mikronesian presidentti 1997–1999 (s. 1941)
• 2024 – Bengt I. Samuelsson, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (s. 1934)

• Bhutan: Guru Rinbochy.
• Espanja: San Fermínin festivaali eli härkien pakoonjuoksu Pamplonassa Navarrassa.
• Japani: Tanabata.
• Jemen: Unity Factory Day.
• Kiina: Chih Nu (Linnunradan juhla).
• Rooman valtakunta: Nonae Caprotinae -juhla Junon (kreikkalaisten Hera) kunniaksi.
• Salomonsaaret: Itsenäisyyspäivä (1978).
• Tansania: Saba Saba Day (suom. 'Talonpoikien päivä') TANU-puolueen perustamisen kunniaksi 1954.

• Sahtimarkkinat Padasjoella

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 7. heinäkuuta:
	Camillo Golgi 1807 – Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat Tilsitin sopimuksen. 1843 – Italialainen lääkäri Camillo Golgi syntyi. 1860 – Itävaltalainen säveltäjä Gustav Mahler syntyi. 1883 – Säveltäjä Toivo Kuula syntyi. 1930 – Lapuanliike järjesti talonpoikaismarssin. 1937 – Marco Polon sillan välikohtaus antoi Japanille syyn aloittaa toinen Kiinan–Japanin sota. muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 6. heinäkuuta, 8. heinäkuuta