_ _    _ _____  ___   __                       
 __      _(_) | _(_)___ / ( _ ) / /_   ___ ___  _ __ ___  
 \ \ /\ / / | |/ / | |_ \ / _ \| '_ \ / __/ _ \| '_ ` _ \ 
  \ V  V /| |   <| |___) | (_) | (_) | (_| (_) | | | | | |
   \_/\_/ |_|_|\_\_|____/ \___/ \___(_)___\___/|_| |_| |_|

Kuivaniemi

Kautta historian Kuivaniemi on ollut erittäin kiinnostava ja kiistanalainen aihe. Perustamisestaan ​​lähtien Kuivaniemi on kiinnittänyt tutkijoiden, tiedemiesten, taiteilijoiden ja yleensä uteliaiden huomion. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisten jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja se synnyttää jatkuvaa keskustelua ja pohdintaa. Tässä artikkelissa tutkimme Kuivaniemi:een liittyviä eri näkökulmia ja näkökulmia analysoimalla sen vaikutusta eri aloilla ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tutkimme, kuinka Kuivaniemi on edelleen merkityksellinen tänään ja kuinka se tekee jälkensä tulevaisuudessa.
Kuivaniemi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Ii

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°36′15″N, 025°12′30″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero 292
Hallinnollinen keskus Asemakylä
Perustettu 1867
Kuntaliitokset Osa Iistä (1921)
Liitetty 2007
– liitoskunnat Ii
Kuivaniemi
– syntynyt kunta Ii
Pinta-ala 1 149,58 km²
– maa 927,21 km²
– sisävesi 34,51 km²
– meri 187,86 km²
Väkiluku 1 977  
(31.12.2006)
väestötiheys 2,1 as./km²

Kuivaniemi on Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa sijainnut entinen Suomen kunta. Kuivaniemen lakatessa olemasta itsenäisenä kuntana sen väkiluku oli 1 987, ja väestötiheys 2,1 asukasta/km². Kunnan pinta-ala oli 1 149,58 km², josta 34,51 km² oli sisävesistöjä ja 187,86 km² merialueita. Kuivaniemen naapurikuntia olivat Ii, Pudasjärvi, Ranua, Simo ja Yli-Ii. Kuivaniemen alueen halki virtaa Kuivajoki, joka saa alkunsa alueen suurimmasta järvestä, Oijärvestä. Valtatie 4 sivuaa kunnan keskustaajamaa. Lähimmät kaupungit ovat Kemi ja Oulu. Kuivaniemen ystävyyskunta oli Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin läänissä sijaitseva Bjurholmin kunta. Kuivaniemen alueella sijaitsevat Merihelmen matkailualue sekä Vatungin kalasatama.

Kuivaniemen nimikkokasvi oli kullero ja nimikkoeläin oli puolestaan norppa (esiintyi myös kunnan vaakunassa).

Iin kunta ja Kuivaniemi yhdistyivät 1. tammikuuta 2007. Kuntaliitoksen nimeksi tuli Iin kunta, mutta vaakunaksi tuli Kuivaniemen vaakuna. Entisen Kuivaniemen kunnan alue kuuluu poronhoitoalueeseen muusta Iin kunnan alueesta poiketen.

Kylät

Asemakylä (kuntakeskus), Kuivaniemi (kirkonkylä), Myllykangas, Oijärvi, Luola-aapa, Jokikylä, Halttula, Koivuniemi, Harjula, Pohjoisranta

Saaria Kuivaniemen edustalla

Halttulanmatala, Hietakalla, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Krassinletto, Kuivamatala, Liippa, Onsajanmatala, Pikku-Paskaletto, Rintamatala, Ryöskärinkalla, Samulinmatala.

Tunnettuja kuivaniemeläisiä

Nähtävyyksiä

Muuta

Lähteet

  1. Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2006 Maanmittauslaitos. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 29.3.2008.
  2. Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 169. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Paaso, Erkki: Kuivaniemi : kylästä kunnaksi, kappelista seurakunnaksi. Erkki Paaso, 2007. ISBN 978-952-92-2261-2.