Pulkkila
| Pulkkila | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Siikalatva |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Oulun lääni |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Siikalatvan seutukunta |
| Kuntanumero | 617 |
| Hallinnollinen keskus | Pulkkilan kirkonkylä |
| Perustettu | 1867 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Piippola Kestilä Rantsila Pulkkila |
| – syntynyt kunta | Siikalatva |
| Pinta-ala |
411,23 km² (1.1.2008) |
| – maa | 381,4 km² |
| – sisävesi | 29,83 km² |
| Väkiluku |
1 569 (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 4,11 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 |
| – 0–14-v. | 14,9 % |
| – 15–64-v. | 63,8 % |
| – yli 64-v. | 21,3 % |
Pulkkila on entinen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa Oulun läänissä. Kunnassa asui 1 569 ihmistä ja sen pinta-ala oli 411,23 km2, josta 29,83 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 4,11 asukasta/km2.
Pulkkilan kirkonkylä sijaitsee Siikajoen suurimman sivujoen Lamujoen varrella, noin 90 kilometriä Oulun eteläpuolella. Jyväskylään on matkaa 247 kilometriä.
Pulkkilassa on metalliteollisuutta, ja siellä sijaitsee mm. teräsputkia valmistava tehdas.
Vuoden 2009 alussa Pulkkilasta tuli yhdessä Kestilän, Piippolan ja Rantsilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa.
Historiaa
Pulkkilan pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1500-luvun puolivälissä. Ensimmäisen kerran se mainitaan asiakirjoissa vuonna 1562 nimellä Naaraskoski. Nimi Pulkkila vakiintui saman vuosisadan loppuun mennessä tuolloisen kylän suurimman talon mukaiseksi. Itsenäinen seurakunta Pulkkila oli vuodesta 1671 lähtien. Tuolloin sen alue käsitti koko nykyisen Siikalatvan. Vuonna 1768 Lamun, Piippolan ja Tavastkengän talolliset rakensivat Piippolaan oman kirkon ja vähitellen Pulkkilan itä- ja eteläosat itsenäistyivät Piippolan kappeliseurakunnaksi.
Politiikka
Ennen kuntaliitosta ylintä päätösvaltaa käytti Pulkkilan kunnanvaltuusto, johon kunnallisvaaleissa valittiin 17 jäsentä. Keskusta ja Vasemmistoliitto olivat perinteisesti kunnan vahvimmat puolueet.
Tunnettuja pulkkilalaisia
Listalla on mukana tunnettuja pulkkilalaisia sekä Pulkkilassa syntyneitä.
- Irja Auroora, oopperalaulaja
- Ossi Bäckmand (s. 1942), kestävyysjuoksija
- Rafael Engelberg (1882–1962), kirjailija
- Pentti Haanpää (1905–1955), kirjailija
- T. I. Itkonen (1891–1968), kielitieteilijä
- Ilmari Kianto (1874–1970), kirjailija
- Martti Koskinen (1941–1988), sanoittaja-säveltäjä
- Jussi Niilekselä (s. 1950), ohjaaja
- Antti Rantakangas (1964–2019), poliitikko
Nähtävyyksiä
- Pulkkilan kirkko, Josef Stenbäck 1909
- Kirkkotapuli, C. L. Engel 1843
- Pappila Lamujoen rannassa, kirjailija Ilmari Kiannon synnyinkoti
- Kotiseutumuseo
- Suomen sodan Pulkkilan taistelun muistomerkki
- Perinteikäs kylänraitti
- Haapavuoren luontopolku
- Uljuan tekojärvi
Sivukylät
Ruokakulttuuri
Pulkkilan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvilihavelli, ohraryyneillä höystetty lihakeitto palvatusta naudanlihasta.
Lähteet
- Kansallisarkisto, Helsinki (KA), Vanhempi tilikirjasarja Pohjanmaa (mikrofilmit Oulun yliopiston historian laitoksella)
- Mauno Hiltunen, Aulis Forss, Janne Vilkuna, Siikajokilaakson historia I. Siikajokilaakson kunnat ja seurakunnat, Oulu 1996.
Viitteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaalle tulee uusi Siikalatvan kunta YLE Uutiset. 25.2.2008 kello 21:37. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.2.2008.
- ↑ KA 4695
- ↑ Siikajokilaakson historia I
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 173. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pulkkila Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
| ||||||||||
